Opetusministeriö asetti alkukesällä 2008 Visuaalisen alan taidepoliittisen ohjelmatyöryhmän (VISTA), johon allekirjoittanutkin kuului. Työryhmän kokoonpano edusti kuvataidetta, valokuvaa, media- ja sarjakuvataidetta, taidekäsityötä, gallerioita, taidekoulutusta, taiteen tutkimusta sekä taidemuseoita.  Valmis ehdotus ohjelmaksi: ”Päin näköä” julkistettiin 18.11.

Ensimmäinen taidepoliittinen ohjelma valmistui noin kymmenen vuotta sitten arkkitehtuurin alalle. Sen jälkeen on tehty mm. muotoilu- ja teatteripoliittiset ohjelmat. Politiikkaohjelmia ei saa yli- eikä aliarvostaa. Ilman politiikkaohjelmia ei valtion taidepolitiikalla ole suuntaa tai kehittämisnäkymiä. Toisaalta jokainen taidepoliittinen ohjelmaesitys on toiveiden tynnyri: kunkin alan tai alakokonaisuuden tarpeiden ja visioiden kooste. Tehtyjä ohjelmia on konkreettisesti käytetty ja huomioitu sekä rakenteiden kehittämisessä että rahan jakamisessa. Ohjelmien laajuudesta johtuen on sattumanvaraisempaa, mitä ohjelmasta toteutetaan ja missä mitassa.  Ja miten...  Pitää muistaa, että kyse on aina ehdotuksesta, jota tilaaja (= opetusministeriö) käyttää tarpeittensa mukaan.

”Päin näköä” esityksessä on listattu 61 eri toimenpide-ehdotusta. Jos kaikki toimikunnassa esille tulleet kehittämistarpeet olisi huomioitu, ehdotuksia olisi vieläkin enemmän. Johonkin oli vedettävä raja. Osa ehdotuksista on konkreettisia ja täsmällisiä, osa hyvin yleisiä. Muotoilut ovat aina kompromisseja tekijöiden, mahdolliseksi ja välttämättömäksi koetun välillä. Toimikunta ei halunnut rajata itseään inhorealistiseksi eikä utopistiseksi. Ohjelmaehdotus sisältää molempia elementtejä. Esityksellä tähdätään visuaalisten taiteiden aseman parantamiseen koko yhteiskunnassa. Siksi ohjelma ottaa kantaa sekä peruskouluun, taidekoulutukseen, apurahoihin, kaavoitukseen, museoihin sekä tekijänoikeuksiin. On yritetty huomioida niin taiteen tekijät kuin taiteen yleisöt – nykyiset ja tulevat.

Ohjelmassa on nostettu kymmenen toimenpidettä ensisijaisiksi. Esityksen perspektiivi on melko lyhyt: tähtäsimme vuoteen 2020. Seuraavassa tiivistetysti nämä kymmenen ehdotusta:

1)      kuvataide kaikille yhteiseksi oppiaineeksi koko peruskoulussa

2)      aineenopettaja kuvataiteen ja käsityön opetukseen jo ala-asteella

3)      taiteen hankinnan verovähennysoikeus ja sen vaikutukset

4)      valtion kuvataiteen ja taidekäsityön apurahat kaksinkertaisiksi

5)      tekijänoikeuksissa säilytettävä sopimusvapaus

6)      visuaalisten taiteiden tiedotuskeskus perustettava

7)      taidemuseoiden rahoitus nostettava lakisääteisten velvollisuuksien edellyttämälle tasolle

8)      työ- ja elinkeinoministeriöön taidegallerioille määräraha kv. taidemessuja varten Tanskan mallin tapaan

9)      visuaalisten taiteiden yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus samalle tasolle muun taidealan koulutuksen kanssa

10)  prosenttiperiaate käyttöön kaikessa rakentamisessa; rahastointimalli kuntiin

”Päin näköä” tulee olemaan pääaihe seuran kuvataiteilijapäivillä 3.12. Koko esitys on ladattavissa osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut

Työryhmän työskentely oli mielestäni sujuvaa ja asiallista; hetkittäin hauskaa, välillä kovin monisanaista. Erimielisyyksiä syntyi mutta ne puhuttiin halki. Jokainen osallistunut sai uutta tietoa ja (väärin)käsitykset vaikkapa eri alojen tulotasosta, esittämisfoorumeista, julkaisukanavista jne. korjaantuivat. Ensimmäisistä tapaamisista saakka yhteisiä huolia olivat visuaalisten taiteiden (pois lukien elokuva) heikko näkyvyys, taiteilijoiden huono tulotaso ja julkisen tuen määrän sekä rakenteiden jälkeenjääneisyys. Näistä näkökulmista työtä tehtiin. Toivon, että ”Päin näköä” ei jää viimeiseksi visuaalisten alojen taidepoliittiseksi ohjelmaksi. Eikä yksi laaja-alainen työryhmä poista tarvetta alakohtaisiin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin myös jatkossa.

Helsingissä 23.11.2009

Juha Okko