Tapahtumat

Taiteilija-lehti

Taiteilija -lehteä ei päivitetä tällä hetkellä.

9.11.2009

Taidemaalariliitto 80 vuotta

Taidemaalariliitto perustettiin 1929 ja se on tänä vuonna viettänyt 80-vuotisjuhliaan lukuisilla tapahtumilla, joista ensimmäinen oli Anita Snellmanin ja kahden hänen entisen oppilaansa Marjukka Paunilan ja Raili Tangin kutsunäyttely tm•galleriassa. 

Juhlavuosi huipentui Amos Andersonin taidemuseossa 15.5.-26.7.2009 pidettyyn Pessi Raution kuratoimaan juhlanäyttelyyn, johon osallistui 28 taiteilijaa, ja näyttelyn yhteydessä Amos Andersonin taidemuseossa 18.5.2009 järjestettyyn seminaariin Instrumentalistisen taidekäsityksen nousu ja uho. Seminaarin aiheena oli taiteen ja kulttuuripolitiikan arvot. Alustuksissa pohdittiin taiteen välineellistä arvoa ja itseisarvoa. Kysyttiin, voiko taide voi olla kriittistä ja yhteiskunnallisesti aktiivista olematta välineellistä. Alustuksia esittivät Hannele Koivunen, Jarmo Mäkilä, kommentaattorina Jani Leinonen, Jari Jula, kommentaattorina Kira Sjöberg ja Juhani Järvinen, kommentaattorina Petri Hytönen. Seminaari keräsi yli satapäisen yleisön ja kirvoitti keskustelua myös mediassa. Vuosijuhlaa vietettiin juhlanäyttelyn avajaisten jälkeen ravintola Paasisalissa. Näyttelystä toimitettiin julkaisu Maalaamisen arvoista, jota on saatavana Taidemaalariliitosta.

 

Juhlavuoden syksyn aloitti Maalari maalaa -tapahtuma 1.-12.9.2009. Tapahtumaan osallistuvat taiteilijat maalasivat ulkona eri puolilla Helsinkiä impressionistien tapaan. Ohikulkijat saattoivat seurata havaintomaalauksen syntyä. Teokset ripustettiin Galleria G18:aan Yrjönkadulle sitä mukaa kun ne valmistuivat. Maalari maalaa herätti radion ja television kulttuuritoimittajien kiinnostuksen. Taiteilijat pitivät tapahtumakonseptia kiinnostavana, ja tämän kaltaiselle toiminnalle suunnitellaankin jatkoa.

 

Juhlavuonna järjestettiin tietysti myös perinteiset vuosittaiset tapahtumat teosvälitystilaisuus Kaapelitehtaalla ja tm•galleriassa Taiteiden yön paneelikeskustelu, jonka aiheena tällä kertaa oli väri maalaustaiteessa.

 

Taidemaalariliiton puheenjohtaja

Maaria Märkälä

>>lisää juhlavuoden tapahtumista

14.5.2009

Taiteilijaseuran vuosijuhla 2009

Suomen Taiteilijaseuran 145. vuosijuhla vietettiin viime vuosina vakiintuneella tavalla. Juhlimme vuonna 2008 Suomen Leijonan Pro Finlandian tai muun kunniamerkin saaneita kuvataiteilijoita pienimuotoisesti.

 

Tänä vuonna ajankohta oli poikkeuksellinen.  Viides helmikuuta, seuran perustamispäivänä juhlistimme seuran tuottaman ”Arctic Hysteria” näyttelyn avajaisia Budapestin Ludwig-museossa.  Vuosijuhla toteutui 23.3. arvoisellaan tavalla Taidemaalariliiton kauniissa tm-galleriassa, taidemaalari Ilppo Alhon näyttelyn keskellä. 

 

 

Vuoden 2008 kunniamerkein arvostetut kuvataiteilijat olivat taidemaalari, taidegraafikko ja kirjailija Hannu Väisänen (Suomen Leijonan Komentajamerkki), kuvataiteilija Maaria Wirkkala sekä valokuvataiteilija ja professori Jan Kaila (Pro Finlandia). Paikalle olivat päässet Maaria Wirkkala (vasemmalla) ja Jan Kaila (oikealla).  Hannu Väisänen osallistui tapahtumaan – omasta toiveestaan – kuvallisesti (valokuva keskellä).

 

 

Kunniamerkit jakanut Opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja toi esiin  puheessaan positiivisia kehitysnäkymiä, joita suomalaisen kuvataiteenkin eteen on avautumassa.  Euroopan parlamentin Suomea tukeva kanta Veikkauksen rahapelimonopolin suhteen, Kulttuurin tulevaisuusselontekotyöryhmän asettaminen sekä vuodelle 2009 saatu merkittävä korotus kulttuurisektorin budjetti- ja veikkausvoittovararahoitukseen.  Oleellista on pitää huolta taiteen ja kulttuurin tuen rahoituspohjasta.

 

 

Seuran puheenjohtaja Juha Okko kiinnitti huomiota myös uhkakuviin:

 

”Valtion tulisi kulttuuripolitiikassaan – tai siitä huolimatta -  vihdoin toteuttaa edes Taisto II:ssa ja TAOssa esitetyt kuvataiteilijoidenkin toimeentuloa ja työllistymistä edistävät toimenpiteet. Nyt päälle kaatunut taantuma tulee tekemään rumaa jälkeä kuvataiteen kasvaneen toimijajoukon parissa.  Puhumattakaan  alan järjestöjen joutumisesta verottajan hampaisiin. Kaikki kuvitteelliset valtion verotulojen lisäykset oletetaan maksettavan kaikkein köyhimpien kuvataiteilijoiden kukkarosta.

 

 Positiiviset veropoliittiset toimet, uudet taiteen soveltavan käytön professiot ja niihin liittyvä koulutus, manageri- ja tuottajatoiminta sekä kuvataiteen viennin edistäminen olisivat vähintä, mitä nyt pitäisi saada aikaan. Puhumattakaan prosenttiperiaatteen sisällyttämisestä välttämättönä ehtona elvytysrahoitettuun rakentamiseen.  Tämä kaikki, jos se edes riittää, yksinkertaisesti jotta kuvataiteilijuudella olisi edes pieni mahdollisuus säilyä vapaan taiteen tekemisen ammattina.”

5.5.2009

Kalasataman taiteilijatalo otettu käyttöön 

– talon avajaisia vietettiin 21.4.2009

Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö osti Rakennusosakeyhtiö Hartelalta keväällä 2007 Sörnäisistä Vanhan Talvitien ja Verkkosaarenkadun kulmassa olevan suojellun rakennuksen.

1930-luvulla rakennetussa kaksikerroksisessa, puhdaslinjaisessa funkkistalossa on noin 1.600 kerrosneliömetriä. Talo on toiminut veneveistämönä, nahkojen ja vuotien varasto- ja käsittelypaikkana, makkaratehtaan osana sekä viimeiset vuodet mm. akkuhuoltamona ja elokuvamuseona.

Ateljeesäätiö kunnosti remontin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2007-08 taiteilijatalon yläkertaan 14 kuvataiteilijoiden työhuonetta, jotka ovat kooltaan 16-77 neliömetriä. Elävän kuvan museo jatkaa yleisölle avointa toimintaansa talon alakerrassa, johon kunnostettiin myös kaksi kuvanveistäjän työhuonetta. Myöhemmässä vaiheessa alakertaan on suunniteltu toteutettavaksi kymmenkunta isohkoa, pihatasossa olevaa taiteilija-ateljeeta.

Työhuoneet on vuokrattu kuvataiteilijoille pysyviksi ateljeiksi. Lisäksi talossa on taidemaalari Adolf Lietsalon nimikkoateljee, jota suomalaistaiteilijat voivat käyttää lyhytaikaiseen, projektikohtaiseen työskentelyyn Helsingissä.

Kalasataman taiteilijatalon rahoituksen perustana on Sammatin Oravaniemessä sijaitseva Lietsalon perintötila, jonka myyntituloilla säätiö on rahoittanut lähes neljänneksen hankkeen noin 1,3 miljoonan euron kuluista. Helsingin kaupunki ja opetusministeriö myönsivät kumpikin hankkeelle 260.000 euron eli viidenneksen suuruisen avustuksen. Loput investoinnista rahoitetaan talon vuokratuotoilla kuoletettavalla lainalla.

Kalasataman taiteilijatalon avajaisjuhlaa vietettiin tiistaina 21.4.2009. Taiteilijatalon esitteli tilaisuudessa säätiön puheenjohtaja, taidemaalari Ilkka Väätti, valtion tervehdyksen toi ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja Helsingin kaupungin tervehdyksen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. Lauluyhtye Sakilaiset viritti juhlan perinteisiin Sörkan tunnelmiin. Taloon ja taiteilijoiden työtiloihin tutustui noin 100 avajaisvierasta.

Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö on kuvataiteilijoiden valtakunnallinen työtilaorganisaatio. Sen omissa ateljeeasuintaloissa ja työtilayhteisöissä Helsingissä, Espoossa ja Kuopiossa on 180 taiteilijavuokralaista. Kalasatama-hankkeen jälkeen säätiö on vuokrannut Arabiasta työtilat kymmenen taiteilijan käyttöön. Vaikka ateljeesäätiö on kymmenessä vuodessa tuonut helpotuksen 150 taiteilijan työtilaongelmaan, useampi sata taiteilijaa jonottaa kunnollista vakituista työhuonetta.

 

Säätiö harjoittaa myös kansainvälistä residenssitoimintaa, ja sen ateljeetaloissa Espanjassa ja Italiassa työskentelee vuosittain 50-60 suomalaistaiteilijaa.