Tälle vuodelle osoitettujen kulttuurileikkausten vaikutukset konkretisoituvat, kun opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämiskeskus ovat kertoneet avustuspäätöksistään.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tällä viikolla julkistanut päätöksen taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen avustuksista vuodelle 2024. Taiteen edistämiskeskuksen jakamat taideyhteisöjen avustuksetjulkistettiin helmikuussa. Yli 8 miljoonan euron kulttuurileikkausten vuoksi kumpaankin näistä kohdistui säästötoimia, joilla on merkittäviä vaikutuksia koko kuvataidealaan.
Jokaiseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta saavaan visuaalisen taiteen alan toimijaan kohdistui leikkauksia, vaikka visuaalisen alan rakenteiden on tutkitusti todettu olevan muita taiteenaloja heikompia. Suomen Taiteilijaseuran avustus laski 7,8 % eli 18 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten merkitys yhteisöjen taloudelle vaihtelee riippuen siitä, millaiset mahdollisuudet näillä on muuhun varainhankintaan.
Taiteen edistämiskeskuksen yhteisöavustusten osalta moni kuvataidealan keskeinen toimija, kuten valtakunnalliset taiteilijayhdistykset, olivat tänä vuonna vielä kolmivuotisen avustuspäätöksen piirissä. Leikkausten vaikutus näiden toimijoiden tulevaisuuteen on kuitenkin epävarma. Valokuvataiteeseen kohdistuu leikkauksista poikkeuksellisen suuri osuus, 100 000 euroa, joka on 13 % valokuvalle viime vuonna jaetusta tuesta. Kaiken kaikkiaan Taiken määrärahoihin kohdistuu tänä vuonna yhteensä 1,3 miljoonan euron leikkaus.
Valtiovarainministeriö esittää ensi vuodelle jopa 4,3 miljoonan lisäleikkausta. Hallituksella on vielä mahdollisuus kääntää suunta kehysriihessä.
Leikkauksilla on konkreettisia vaikutuksia suomalaiseen taide-elämään
Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki muistuttaa leikkausten konkreettisista vaikutuksista.
- Leikkaukset kuvataidealalta tarkoittavat alan toiminnan supistamista, minkä välittöminä kärsijöinä ovat kuvataiteilijat ja välillisinä yleisöt, kansantalous, sivistys ja hyvinvointi. Toimintaa kuvataidealan järjestöissä ja yhteisöissä tehdään jo nyt pienillä resursseilla ja hyvin kustannustehokkaasti.
Suomen Taiteilijaseura kartoitti vaikutuksia myös kuvataidealan muihin toimijoihin.
Suomalaisen mediataiteen keskus AV-arkin toiminnanjohtaja Hanna Maria Anttilan mukaan leikkaukset AV-arkin toimintaan vaikeuttavat juuri sitä työtä, mitä hallitusohjelmassa on haluttu edistää.
- Hallitusohjelmassa tavoite on parantaa suomalaisen taiteen kansainvälistymisen edellytyksiä. AV-arkki toimii juuri tämän tavoitteen eteen tarjotessaan taiteilijoille ja taiteilijoiden tuotantoyhtiöille tukea teostensa levitykseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Leikkaus ei ainakaan paranna suomalaisten taiteilijoiden kansainvälisen uran mahdollisuuksia. Suomalaisen nykytaidekentän välittäjäporras oli kuitenkin jo ennen leikkauksia heikossa asemassa, ja meille tulevien yhteydenottojen määrästä näkee, että leikkausten sijaan tarvittaisiin voimakasta tukea teosten välitystoimintaan, Anttila kommentoi.
Myös Frame Contemporary Art Finlandin avustuksen leikkaus tarkoittaa kansainvälisyyshankkeista ja suomalaisen taiteen viennistä leikkaamista.
Helsingin Taidehallin toimitusjohtaja Nina Toppila kertoo, että leikkaukset heijastuvat todennäköisesti taiteilijoihin ja taiteen yleisöihin.
- Helsingin Taidehallissa emme ole ehtineet katsoa mitä kaikkea tämä leikkaus tai tulevien vuosien laikkaukset meidän kannaltamme käytännössä tarkoittavat: niillä voi olla vakavia seurauksia toimintaan jo ennestään haastavassa taloustilanteessa. Tätä olemme vasta käymässä läpi. Mutta kun hallitusohjelmassa on todettu, että kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä, niin ikävästi vedetään kyllä matto toimijoiden alta tämän suhteen. Toimijoiden hyvin pieniä ja rajallisia resursseja kurjistetaan entisestään, ja tämä heijastuu paitsi luovan alan työntekijöihin ja taiteilijoihin, myös yleisöön eli kuluttajiin, Toppila kertoo.
Taiteilijoiden oikeudellisen neuvonnan palvelut rajattiin avustuksesta pois
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tällä hakukierroksella muuttanut taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen yleisavustuksen ehtoja, kun avustuksen ulkopuolelle rajattiin jäsenten oikeudellinen neuvonta, toiminta työmarkkinaosapuolena sekä työttömyyskassatoiminta.
Yhteisöt antavat neuvontaa monille sellaisille ammattiryhmille, jotka ovat väliinputoajia palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Vapailla taiteilijoilla ei tyypillisesti ole ammattiliittoa tai yrittäjäjärjestöä, josta he voisivat saada tukea ammatillisiin ongelmatilanteisiin. Näiden muutenkin heikossa asemassa olevien ammattiryhmien neuvontaa ei siis jatkossa enää tueta valtion toimesta.
Suomen Taiteilijaseurassa oikeudellinen neuvonta jatkuu, mutta se rahoitetaan jatkossa oman varainhankinnan, käytännössä jäsenmaksujen, tuotoilla.
Lisätietoja:
Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki
annukka.vahasoyrinki@artists.fi, puh. 0400 773 105