Vaikuttamisen ja edunvalvonnan kevät on ollut Suomen Taiteilijaseurassa vilkas ja monipuolinen. Katse on kääntynyt kohti ensi vuoden vaaleja. Olemme tavanneet aktiivisesti eduskuntapuolueita ja nostaneet keskusteluissa esille muun muassa sosiaaliturvan haasteita, näyttelypalkkiomallin laajentamista, tekijänoikeuskorvauksia, julkisen taiteen prosenttiperiaatetta ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Suomen Taiteilijaseuran viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija Melissa Ahlberg avaa kirjoituksessaan, mitä kevään edunvalvontatyö on pitänyt sisällään.
Suomen Taiteilijaseurassa tehdään määrätietoista ja systemaattista edunvalvontatyötä elinvoimaisen kuvataidekentän sekä taiteilijoiden toimeentulon ja työskentelyedellytysten edistämiseksi.
Kevät 2026 on ollut vaikuttamisen näkökulmasta erityisen aktiivinen. Vaikuttamisen keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet taiteilijoiden työttömyysturva, yhdistelmävakuutus sekä tuloverolain alainen työhuonevähennys. Kehysriihen päätöksistä viestimme toukokuussa. Kehysriihi ei tarjonnut taiteilijoiden toimeentuloa tai kuvataidealan kasvua edistäviä toimia, mutta ei toisaalta myöskään merkittäviä uusia leikkauksia. Ennen kaikkea olemme tänä keväänä suunnanneet katseemme tuleviin eduskuntavaaleihin ja seuraavaan hallitusohjelmaan.
Alkuvuodesta yhdessä Framen ja Kuvaston kanssa julkaistuissa kuvataidealan yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa toimialan keskeisiin haasteisiin vastataan kolmen teeman kautta: 1) Kuvataiteen rahoitus yhdenvertaiselle tasolle, 2) Kuvataiteilijalle kuuluu korvaus työstä ja teosten käytöstä ja 3) Suomalainen taide näkyväksi lähellä ja kaukana. Kevään aikana käydyt keskustelut ovat rakentuneet näiden hallitusohjelmatavoitteiden ympärille.
Olemme vierailleet Eduskuntatalossa tiheään tavatessamme kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia; kansanedustajia, poliittisia asiantuntijoita ja puolueiden taustavaikuttajia. Huhtikuussa Kuvaston kanssa yhteistyössä järjestetyt Kuvataiteen kevätkahvit kokosivat jälleen taiteilijat, järjestöt ja sivistysvaliokunnan sekä sivistys- ja tiedejaoston edustajat Eduskuntaan keskustelemaan kuvataiteen ajankohtaisista kysymyksistä.
Tapaamisissa olemme nostaneet esille muun muassa näyttelypalkkiomallin laajentamista, tekijänoikeuskorvauksia, sosiaaliturvan aukkoja ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Viestimme ovat tavoittaneet yli 60 päättäjää ja virkahenkilöä. Tuoreena toimenpiteenä kansanedustaja Inka Hopsu (Vihr.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion sitoutumisesta taiteen prosenttiperiaatteeseen omissa rakennushankkeissaan. Myös kuvataidekummit ovat tavanneet kansanedustajia pysähtyen taiteen tekemisen ja kokemisen äärelle. Kummitoiminnassa on tällä hetkellä mukana 10 taiteilijaa ja yli 20 kansanedustajaa useasta puolueesta.
Lausuimme sosiaali- ja terveysministeriölle yhdistelmävakuutuksesta ja olimme mukana työstämässä luovien alojen yhteisiä kantoja sosiaaliturvaan. Suomen Taiteilijaseuran vuoden 2025 jäsenkysely piirtää kuvataiteilijoiden toimeentulotilanteesta selkeän kuvan: kuvataiteilijoiden merkittävimmät tulonlähteet tulevat muualta kuin taiteellisesta työstä. Ilman apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä kyselyyn vastanneiden taiteilijoiden mediaanitulo taiteellisesta työstä oli vain 2 000 euroa vuodessa. Taiteen tekemistä varjostavat muun muassa epävarmuus ja sosiaaliturvaan liittyvät haasteet.
Seuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki ja puheenjohtaja Teemu Mäki ovat osallistuneet kevään aikana aktiivisesti sidosryhmätilaisuuksiin, joissa on käsitelty muun muassa kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa, suomalaisen kuvataiteen kansainvälistymistä sekä kuvataidealan edellytyksiä toimia luovien alojen rahoitusrakenteissa.
Kulttuuripoliittisella selonteolla linjataan Suomen kulttuuripolitiikan suuria linjoja aina 2040-luvulle saakka. Tärkeä onnistuminen on selonteon kirjaus visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmän kehittämisestä. Selonteon keskiöön on nostettu kulttuurin ja taiteen tekijät. Avoimeksi jää selonteon sinänsä erinomaisten toimenpiteiden rahoitus.
Kuvataiteen keskeisten kysymysten äärelle on pysähdytty myös Nuoret 2026 -näyttelyn tiimoilta. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie avasi näyttelyn Helsingin Taidehallissa ja kesäkuussa saimme myös Vihreän eduskuntaryhmän jäseniä vierailulle näyttelyyn.
On ollut ilahduttavaa ja rohkaisevaa huomata, kuinka puoluekentän eri laidoilta löytyy kiinnostusta ja tahtotilaa kuvataiteen aseman vahvistamiseksi. Yhteinen ymmärrys on olemassa. Seuraava askel on varmistaa, että tahtotila näkyy konkreettisina päätöksinä.
Vaikuttamistyömme jatkuu kesälomien jälkeen kohti kevään 2027 vaaleja. Työn ytimessä on seuran strategiaankin kirjattu tavoite; onnellinen kuvataiteilija.
Melissa Ahlberg
Suomen Taiteilijaseuran viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija
Kirjoittaja on perhevapaalla 5.6.2026 alkaen. Hänen sijaisenaan toimii viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija Saara Lehtonen.