Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen Kulttuurikierros kutsuu taide- ja kulttuurialan toimijat keskustelemaan siitä, miten kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet toteutetaan käytännössä. Visuaalisten alojen vahvistamiseen tulisi kiinnittää toimeenpanon yhteydessä erityistä huomiota.

Syksyllä 2025 eduskunnassa hyväksytty kulttuuripoliittinen selonteko on keskeinen valtakunnallinen strategia, joka linjaa taide- ja kulttuuripoliittisia tavoitteita pitkällä aikavälillä aina 2040-luvulle saakka. Selonteon kulttuuripoliittinen visio jakautuu neljään ylätavoitteeseen: 

  1. Kulttuuri on muutosvoima 
  2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa 
  3. Kulttuuri on jokaisen oikeus 
  4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista 

Selonteko sisältää monia hyviä ja kannatettavia tavoitteita, jotka täytyy seuraavaksi viedä käytäntöön. Toteutuakseen visiot vaativat määrätietoista politiikkaa ja riittävää resurssointia. 

Selonteon toimeenpanosuunnitelmaa edistetään valtakunnallisella Kulttuurikierroksella, jonka puitteissa esitellään toimeenpanon keskeisiä linjauksia. Aluekierroksen tavoitteena on koota yhteen kulttuurin ja taiteen keskeiset toimijat kuten tekijät, päättäjät, rahoittajat ja alueelliset toimijat jakamaan ajatuksia toimeenpanon toteutuksesta. 

Kulttuurikierroksen yhteydessä on mahdollista esittää konkreettisia ideoita ja näkemyksiä, ja siten vaikuttaa selonteon toimeenpanoon. Nyt on siis oikea hetki vaikuttaa siihen, millaisin painopistein selonteon toimeenpanoa edistetään!

Kierros käynnistyi Euroopan kulttuuripääkaupungista Oulusta 16.3. ja päättyy Helsinkiin 14.4. Muita tapahtumapaikkakuntia ovat Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Rovaniemi, Seinäjoki ja Turku.  

Lue lisää kierroksen aikataulusta ja tulevista tilaisuuksista tästä (linkki). Kulttuurikierroksen tilaisuuksiin tulee ilmoittautua etukäteen.

 

STS:n viesti Kulttuurikierrokselle: toimeenpano, joka tukee visuaalista alaa ja taiteen tekijöitä 

Kuvataidealalle selonteko pitää sisällään paljon tärkeitä kirjauksia muun muassa tekijöiden ansainnan ja työmarkkina-aseman parantamisesta sekä luovien alojen kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Kuvataiteilijoiden osalta erityisen tärkeä on kirjaus visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmän kehittämisestä.  

Suomen Taiteilijaseuran keskeiset viestit selonteon toimeenpanoon ovat: 

  1. Erityishuomiota visuaalisten alojen korvaus- ja palkkiojärjestelmien kehittämiseen 

Visuaalisten alojen korvaus- ja palkkiojärjestelmien kehittäminen ei saa jää muiden alojen jalkoihin. Korvaus- ja palkkiojärjestelmiä tulisi kehittää muun muassa laajentamalla näyttelypalkkiojärjestelmää kattamaan taidemuseoiden lisäksi vapaan kentän näyttelytilat. Toteutuakseen näyttelypalkkioiden laajentaminen vaatii riittävän rahoituksen kuvataiteen yhteisöille. Myös tekijänoikeuksiin ja teosten digitaaliseen esittämiseen liittyviä korvauskäynteitä tulee kehittää. Lisäksi tulisi lisätä kuvataiteilijoiden työsuhteista työtä esimerkiksi kulttuurilaitoksissa, oppilaitoksissa ja yrityksissä. 

  1. Riittävä rahoitus on turvattava  

Kulttuuri tuottaa merkittävästi enemmän kuin siihen tällä hetkellä investoidaan. Selontekoa on työstetty aikana, jolloin kulttuurikenttään on kohdistunut mittavia, alan toimintaedellytyksiä rapauttavia leikkauksia. Kuvataiteen osuus valtion kulttuuribudjetista oli jo ennen leikkauksia vain noin 1 % suhteessa valtion kulttuurin rahoituskokonaisuuteen. Selonteon tärkeitä tavoitteita on vaikeaa tai jopa mahdotonta toteuttaa ilman konkreettisia investointeja ja riittävää rahoitusta.  

  1. Apurahajärjestelmää tulisi vaalia ja kehittää 

Apurahajärjestelmän vaaliminen ja kehittäminen on jätetty kulttuuripoliittisen selonteon ulkopuolelle kokonaan huolimatta siitä, että työskentelyapurahat ovat merkittävä taiderahoituksen muoto Suomessa. Apurahajärjestelmään kohdistuu kasvavaa hakupaineitta, eikä apurahojen taso ole pysynyt yleisen tulokehityksen ja nousevien elinkustannusten mukana. Järjestelmää tulisi kehittää pitkäjänteisesti nostamalla apurahojen tasoa kohti suomalaista mediaanituloa.