Jäsenkysely 2025: Kuvataiteilijoiden tulot, työtilanne ja työttömyysturvan haasteet
Suomen Taiteilijaseura toteutti kesäkuussa 2025 anonyymin sähköisen kyselyn, jolla pyrittiin saamaan ajantasaista tietoa ammattikuvataiteilijoiden toimeentulosta ja työtilanteesta sekä kokemuksia sosiaaliturvajärjestelmään kytkeytyvistä haasteista.
Kyselyn tulokset vahvistavat Suomen Taiteilijaseuran sekä muun muassa Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksissa todetut havainnot: ammattikuvataiteilijan työ on usein pirstaleista, tulot muodostuvat useista eri lähteistä ja sosiaaliturvan käytännöt ja palvelujärjestelmä eivät tunnista alan erityispiirteitä. Jäsenkyselyn tulokset tuottavat lisätietojen taiteilijoiden tulojen muodostumisesta ja arjen taloudellisista realiteeteista.
–Ilman apurahoja vastaajien mediaanitulo taiteellisesta työstä on vain 2 000 euroa vuodessa. Jäsenkysely osoittaa, että monen ammattikuvataiteilijan arjessa on läsnä epävarmuus ja huoli toimeentulosta, myös ja erityisesti työttömyyden kohdatessa, kommentoi Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.
Jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 329 taiteilijaa. Heistä 316 vastasi suomenkieliseen ja 13 englanninkieliseen kyselyyn. Vastaajista 88 % kuuluu Suomen Taiteilijaseuran jäsenliittoihin. Vastaajista 2 % oli alle 29-vuotiaita, 50 % 30–49-vuotiaita, 46 % oli 50–69-vuotiaita ja 2 % yli 70-vuotiaita.
Taiteilijat ja taiteellisen työskentelyn organisointi
Kuvataiteilijat ovat Suomessa korkeasti koulutettu ammattiryhmä. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 86 prosentilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto taiteen alalta. Näistä 52 % on ylempi korkeakoulututkinto ja vajaalla 2 % tohtorin tutkinto. 8 % vastaajista on suorittanut ammattitutkinnon ja vajaa 3 % jonkun muun koulutuksen, kuten opistokoulutuksen. Korkea koulutustaso ei kuvataiteilijoiden kohdalla kuitenkaan suoraan korreloi vakaiden tulojen tai työmahdollisuuksien kanssa.
Kyselyn vastaajista 37 % ilmoitti ensisijaiseksi taiteenlajikseen maalaustaiteen ja 34 % kertoi työskentelevänsä monitaiteellisesti tai usealla eri taiteen alalla.
Kuvataiteilijoiden työskentely on monimuotoista. Moni taiteilija yhdistää esimerkiksi palkkatyötä, yrittäjyyttä ja apurahalla työskentelyä. Kyselyyn vastanneista noin kolmanneksella on y‑tunnus, mutta vain pieni osa toimii varsinaisina yrittäjinä. Vuonna 2025 vastaajista18 % oli arvonlisäverovelvollisia ja 11 % YEL‑vakuutettuja. Suuri osa y-tunnuksellisista taiteilijoista jää kuitenkin vuosittaisen alv-alarajan alle, mikä kertoo matalasta myyntitulojen tasosta.
Tulot
Jäsenkysely osoittaa, että merkittävimmät tulonlähteet taiteilijoille ovat muut tulot kuin tulo omasta taiteellisesta työstä. 61 % vastaajista kertoi saavansa tuloja muusta kuin taiteellista työstään. Taiteellisen työn tuloja kertyy erityisesti apurahoista, teosmyynnistä, opetustyöstä ja tilausteoksista.
Kyselyn tulokset vastaavat Cuporen Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019 -tutkimusta taiteilijoiden tulorakenteesta. Kuten myös Taiteen ja kulttuurin barometri 2023 osoittaa, monet taiteilijat tekevät varsinaisen taiteellisen työn rinnalla tai sitä rahoittaakseen usein myös täysin muuta työtä.
Ilman apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä kuvataiteilijan mediaanibruttotulo taiteellisesta työstä oli vain 2 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa vain 167 euroa kuukaudessa. Kun mukaan lasketaan myös apurahat, vastaajien mediaanitulo oli 3 500 euroa vuodessa, eli reilu 290 euroa kuukaudessa. Taiteilijaeläkettä sai 19 % vastanneista yli 60‑vuotiaista taiteilijoista. Eläkkeen keskiarvo oli 9 160 euroa vuodessa. Tulokset osoittavat, että valtaosa vastaajista ei tule toimeen omasta ammatistaan saatavilla tuloilla.
Taloudellinen epävarmuus nousee esille jäsenkyselyn aineistosta monin eri tavoin. Peräti 55 % vastaajista on erittäin tyytymättömiä tai jokseenkin tyytymättömiä taiteellisesta toiminnasta saatuihin tuloihinsa. Tyytyväisiä taiteellisesta työstä saatuihin tuloihin oli reilu neljännes (27 %) kaikista vastaajista. 15 % vastaajista kertoi olevansa jotain tältä väliltä. Kaikista tyytyväisempiä taiteellisesta toiminnasta saatuihin tuloihinsa olivat kuvanveistäjät (50 %), mitä saattaa selittää julkisen taiteen tilausteosten määrä.
Apurahat ja teosmyynti: tärkeitä mutta epävarmoja tulonlähteitä
Apurahoilla on keskeinen merkitys kuvataiteilijoille, sillä niiden avulla turvataan edellytykset taiteelliselle työskentelylle ja toimeentulolle sekä moninaisen taiteen syntymiselle. Erilaiset apurahat olivat kyselyyn vastanneiden taiteilijoiden yksi merkittävimmistä tulonlähteistä.
Kolmasosa vastaajista oli saanut taiteilijan työskentelyapurahaa vuonna 2024 – joko osan vuotta tai koko vuoden. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei apurahalla työskentelevien kuvataiteilijoiden osuus ole todellisuudessa näin suuri. Suomen Taiteilijaseuran jäsenkyselyyn ovat vastanneet siis erityisen aktiivisesti ne ammattitaiteilijat, joille maksettiin apurahaa vuonna 2024.
Kyselyyn vastanneiden, työskentelyapurahaa saaneiden taiteilijoiden apurahojen mediaani oli 13 000 euroa. Apurahojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Pienin vastaajille vuonna 2024 maksettu apuraha oli 800 euroa ja suurin 45 000 euroa.
Apurahat ovat kuvataiteilijoille tärkeitä, mutta niitä on hyvin vaikea saada. Esimerkiksi Taiken myöntämien taiteilija-apurahojen kohdalla kuvataiteen apurahat ovat määrällisesti haetuimpien joukossa, ja vuodelle 2025 apuraha myönnettiin vain noin 5 prosentille hakijoista.
Teosmyynti toi tuloja 64 % vastaajista. Tuloja teosmyynnistä saaneiden taiteilijoiden mediaanitulo teosmyynnistä oli 2 000 euroa vuodessa. Edellisten vuosien heikko taloustilanne on vähentänyt kotitalouksien ostovoimaa, mikä näkyy vähentyneenä teosmyyntinä. Myös Frame Finlandin Kuvataiteen tilastosta 2024 käy ilmi, että gallerioiden ilmoittamassa myynnissä on nähtävissä selkeää laskua.
Näyttelypalkkioita sai viidennes vastaajista ja tekijänoikeuskorvauksia runsas neljäsosa. Saadun näyttelypalkkion keskiarvo oli 913 euroa ja tekijänoikeuskorvauksien 485 euroa.
Julkinen taide ja tilausteokset taiteilijoiden tulonlähteenä
Julkisen taiteen hankkeet tarjoavat taiteilijoille merkittäviä työtilaisuuksia, joiden puitteissa on mahdollista toteuttaa pitkäkestoisia, saavutettavia ja yhteisöjä puhuttelevia teoksia. Kyselyyn vastanneista 16 % oli saanut tuloa julkisen taiteen tilausteoksista tai muista tilausteoksista vuonna 2024. Tilausteoksista saatu keskimääräinen tulo oli 11 000 euroa, mikä on merkittävä osuus julkista taidetta tehneiden taiteilijoiden vuosiansioista.
Julkisen taiteen projektit koetaan taloudellisesti merkittäväksi. Kuten myös Katri Salmenojan Julkisen taiteen teokset, palkkiot ja prosessit 2021-kyselytutkimus osoittaa, taiteilijat kokevat julkisen taiteen palkkiot yleisesti tärkeiksi. Salmenojan kyselytutkimuksessa julkisen taiteen projekteista saatu tulo muodosti yleisimmin noin puolet taiteilijan vuoden kokonaistuloista. Suomen Taiteilijaseura on tehnyt pitkäjänteistä vaikuttamistyötä julkisen taiteen rahoituksen (ns. prosenttiperiaate) vakiinnuttamisen ja laajentamisen eteen.
Työttömyysturvan haasteet kuormittavat taiteilijoita
Yksi kyselyn vahvimmista ja huolestuttavimmista viesteistä koskee työttömyysturvan haasteita. Lähes 44 % vastaajista kertoi jättäneensä hakematta työttömyysetuutta, vaikka olisi voinut olla siihen oikeutettu. Syiksi nousivat erityisesti järjestelmän monimutkaisuus, pitkät prosessit, viranomaisten vaihtelevat ja ristiriitaisetkin tulkinnat sekä pelko takautuvista takaisinperinnöistä.
Vastausten perusteella taiteilijoiden ammatin erityispiirteitä ja työskentelyn realiteetteja ei tunnisteta riittävästi viranomaiskäsittelyssä. Järjestelmä huomio huonosti työskentelyn, joka voi koostua lyhyistä työjaksoista sekä useista pienistä toimeksiannoista ja tulovirroista. Vaatimus hakea kokoaikatyötä ei sovi alalle, jossa kokoaikainen työllisyys rakentuu useista sivutoimisista työsuhteista ja kokoaikaisia työtehtäviä on heikosti tarjolla. Työvoimatoimiston epäselvät käytännöt ja harhaanjohtavat ohjeistukset johtavat kohtuuttomiin tilanteisiin ja jopa työtilaisuuksien peruuttamiseen.
Kyselyn avovastauksissa järjestelmää kuvattiin uuvuttavaksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Osa vastaajista kertoi joutuneensa kohtuuttomiin tilanteisiin sen vuoksi, että heidän taiteellinen työnsä oli tulkittu yrittäjyydeksi, vaikka tulot olivat hyvin pienet ja epävarmat. Yrityksen perustaminen näyttäytyy kuvataiteilijoille usein riskinä. Oman ammattitaidon ja ammatillisen profiilin ylläpito työttömyysjakson aikana voidaan tulkita virheellisesti päätoimiseksi yrittäjyydeksi. Järjestelmässä luoviminen rajoittaa taiteellista työskentelyä ja luovuutta.
Maahanmuuttaneiden taiteilijoiden kohdalla työttömyysturvan haasteet kytkeytyvät laajemmin maahanmuuttopoliittisiin kiristyksiin ja niiden mukana tulleisiin epävarmuustekijöihin. Työttömyystukea ei uskalleta hakea, sillä se tuen saaminen voi vaikuttaa jatkossa mahdollisuuksiin saada oleskelulupa tai kansalaisuus.
Kohti ennakoitavaa ja luotettavaa työttömyysturvaa
Jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että sosiaaliturvajärjestelmä ja kuvataiteilijoiden ansainnan rakenteet vaativat määrätietoista kehittämistä. Epäluottamus työvoimaviranomaiseen on johtanut etuuksien alikäyttöön sellaisen ammattiryhmän keskuudessa, jonka keskimääräinen tulotaso ja neuvotteluasema on valmiiksi heikko. Juuri työn prekaarisen luonteen vuoksi on tärkeää vahvistaa taiteilijoiden luottamusta työttömyysturvajärjestelmään sekä luoda käytänteitä, jotka tukevat ammattitaiteilijoiden työtä.
Työttömyysturvaa tulee kehittää suuntaan, jossa järjestelmä tukee työnhakua taiteenalalle ominaisilla tavoilla. On varmistettava, että yrittäjyyttä, palkkatyötä ja muita tuloja yhdistävillä henkilöillä on tosiallinen mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin. Yritystoiminta tulisi tulkita sivutoimiseksi, kun taiteilijan toiminta osoittaa tarkoitusta hankkia elantoa palkka- ja apurahatyöllä myynnin sijasta.
Työnhaun lähtökohtana tulisi olla pyrkimys työllistyä kokoaikaisesti, ei yhden kokoaikatyön hakeminen. Viranomaisten ymmärrystä taiteilijan työstä tulee vahvistaa ja päätöksenteon tulee olla yhdenvertaista, johdonmukaista ja ennakoitavaa. Työttömyystuen takautuvasta tarkastelusta tulisi pidättäytyä tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa taiteilija on toiminut ohjeistusten mukaisesti.
Suomen Taiteilijaseura edistää kuvataiteilijoiden asemaa
Suomen Taiteilijaseuran tehtävänä on valvoa ja edistää kuvataiteen asemaa, kuvataiteilijoiden työn tekemisen edellytyksiä sekä vahvistaa taiteen merkitystä yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on, että ammattitaiteilijat tulevat toimeen taiteellisella työllään, ja sosiaaliturvajärjestelmä sekä kuvataidealan rakenteet tukevat taiteilijoiden tulonmuodostusta. Näiden tavoitteiden eteen teemme aktiivista vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä.
Suomen Taiteilijaseura katsoo, että työttömyysturvajärjestelmän kehittämisen lisäksi tarvitaan pitkäjänteisiä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan taiteellisen työskentelyn edellytyksiä.
Tätä seura edistää muun muassa seuraavilla tavoitteilla:
- nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa kohti suomalaista mediaanituloa
- laajennetaan näyttelypalkkiojärjestelmää
- luodaan kuvataiteilijoille lisää työsuhteisia työmahdollisuuksia
- kehitetään julkisen taiteen rahoitusta ja vahvistetaan prosenttiperiaatetta.
Lisätietoa jäsenkyselyn tuloksista antaa:
Melissa Ahlberg
Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija
melissa.ahlberg@artists.fi, p. 050 553 2865
Suomen Taiteilijaseura on kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edustaa yli 3 000 kuvataiteilijaa. Edistämme kuvataiteilijoiden asemaa ja työskentelyedellytyksiä sekä vahvistamme kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa.