Vuoden 2026 kehysriihessä sovittiin jälleen julkisen talouden suunnasta sekä tulevien vuosien säästötoimenpiteistä. Kulttuuri- ja taidealalle ei kohdistettu merkittäviä uusia leikkauksia. Riihessä ei kuitenkaan tehty alaa vahvistavia eikä edellisiä, rajuja leikkauksia kompensoivia toimenpiteitä, joille olisi suuri tarve.
Petteri Orpon hallitus kokoontui kehysriiheen 21–22.4.2026 linjaamaan julkisen talouden suunnasta ja leikkauksista vuosille 2027–2030. Kokonaisuudessaan hallitus päätti noin 540 miljoonaan euroon nousevista säästöistä, joista merkittävä osa kohdistuu valtionhallintoon ja kuntatalouteen. Yhdessä aikaisempien päätösten kanssa valtiohallinnon säästöt kasvavat lähes 700 miljoonaan euroon hallituskauden aikana.
Kehysriihen merkittävin säästökohde oli jälleen valtionhallinnon toimintamenot. Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtionhallinnon toimintamenosäästöjä on kohdennettu myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Kehyskauden aikana esimerkiksi Museoviraston toimintamenoihin kohdistuu arviolta noin 2,9–3,3 miljoonan euron ja Kulttuuri- ja taidevirastoon noin 1,0–1,9 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Hallinnosta supistaminen vaikuttaa muun muassa viranomais- ja lainsäädäntötyöhön sekä palveluiden laatuun.
Kehysriihessä päätettiin myös kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksijarrun kiristämisestä, mikä vähentää valtionosuuksia noin 60 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Käytännössä tämä lisää painetta kuntien talouteen.
Kunnat ovat keskeisiä kuvataiteen mahdollistajia: ne rahoittavat museoita ja näyttelytoimintaa, ylläpitävät kirjasto- ja kulttuuritiloja sekä järjestävät taiteen perusopetusta. Jos kuntien sopeutustoimet kohdistuvat kulttuuripalveluihin, seuraukset näkyvät suoraan muun muassa taiteilijoiden työmahdollisuuksien vähenemisenä ja alueellisen kulttuuritarjonnan kaventumisena.
YEL- uudistus tuo helpotusta yksinyrittäjille ja pienituloisille taiteilijoille
Vuoden 2026 kehysriihen yhteydessä päätettiin myös yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistamisesta. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjällä on mahdollisuus valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyinen laskennallinen YEL-työtulo. Uudistus on tervetullut erityisesti niille yksinyrittäjille ja pienituloisille, joiden eläkemaksut ovat nykyisellään usein kohtuuttomat suhteessa tulotasoon.
Kehysriihessä saatiin tarkempaa tietoa myös lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta. Lahjoitusvähennyksestä annetaan lakiesitys budjettilakina syksyllä 2026 siten, että laki tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Verovähennysoikeuden laajentamisen on kaavailtu koskevan myös taide- ja kulttuurialan järjestöjä, mikä voi pitkällä tähtäimellä vahvistaa järjestöjen omaa varainhankintaa.
Kehysriihi ei tuonut taide- ja kulttuurialalla kovasti kaivattuja investointeja
Tällä kertaa suurimmat leikkaukset kohdistuvat muualle kuin taiteeseen ja kulttuuriin. Tämä on helpotus alalle, jota hallituksen aiemmat rajut leikkaukset ovat jo kurittaneet. Hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet muun muassa kuvataideyhteisöjen julkiseen tukeen, kuvataiteen kohdeapurahoihin, museoihin sekä julkiseen taiteeseen.
Leikkauksiin lukeutuu myös aikaisemmin kehysriihessä 2025 päätetty 1,6 miljoonan euron vuosittainen leikkaus kulttuuritilojen investointiavustuksiin. Leikkaus on suuruudeltaan noin 30 % investointiavustusten aikaisempaan tasoon nähden. Investointiavustusten turvin toteutetaan esimerkiksi linjasaneerauksia ja peruskorjauksia Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön ylläpitämiin kuvataiteilijoiden työtila- ja ateljeeasuntokohteisiin. Investointiavustukset mahdollistavat osaltaan sen, että työtilat pysyvät taiteilijoille kohtuuhintaisina ja terveysturvallisina.
Leikkauksilla on kavennettu suomalaisen taiteen kansainvälisyyden ja viennin edellytyksiä, mikä ristiriidassa Petteri Orpon hallitusohjelman kulttuuripoliittisten tavoitteiden kanssa. Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät erityisesti pienituloisten taiteilijoiden arjessa. Leikkauksilla on ollut taide- ja kulttuurialalle vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia.
Kehysriihessä ei valitettavasti nähty aikaisempia leikkauksia kompensoivia tai taide- ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä ja kasvua vahvistavia toimenpiteitä huolimatta siitä, että ne on nostettu sekä Kulttuuripoliittisen selonteon että Luovan talouden kasvustrategian keskiöön.
”Nykyisen hallituksen viimeinen kehysriihi olisi ollut mahdollisuus osoittaa sitoutuminen selonteon tavoitteisiin. Kuvataiteen alan kasvu ja kehittyminen vaativat investointeja perusrakenteisiin kuten ennakoitavaan julkiseen rahoitukseen, taiteilijoiden toimeentulon vahvistamiseen sekä reiluihin ja toimiviin korvausjärjestelmiin”, kommentoi Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.