Kuvataiteen kentällä on edessä tärkeä kehittämisen hetki. Kuvataiteilijoiden järjestöjen piirissä käynnistynyt, Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittama järjestökehittämistyö antaa arvokkaan mahdollisuuden pysähtyä yhdessä sen äärelle, millaisia rakenteita ja palveluita kuvataiteilijat tarvitsevat tulevaisuudessa. Kehitystyön tehtävänä on tuoda esiin erilaisia vaihtoehtoja ja lisätä yhteistä ymmärrystä siitä, millainen järjestötoiminta vahvistaa kuvataidekentän elinvoimaa.
Jotta järjestötoiminta voi tarjota myös tulevaisuudessa mielekästä, vaikuttavaa ja taiteilijoita eteenpäin vievää toimintaa, on uskallettava tarkastella myös niitä toimintatapoja, jotka ovat aiemmin palvelleet hyvin. Kaikki vanha ei menetä arvoaan, mutta muuttuvassa maailmassa osa tutuista malleista, tavoitteista ja rakenteista ei välttämättä enää vastaa taiteilijoiden arjen, työn ja tulevaisuuden tarpeisiin. Siksi kehittämistyössä tarvitaan kykyä tunnistaa ajoissa, mikä edelleen kantaa ja mistä on osattava uudistua. Vain näin voidaan rakentaa järjestötoimintaa, joka vahvistaa kuvataiteen elinvoimaa ja palvelee taiteilijoita myös tulevina vuosikymmeninä.
Tämä työ ei voi tapahtua taiteilijoiden puolesta, vaan taiteilijoiden kanssa. Järjestöjen tehtävä on myös tulevaisuudessa palvella jäsenistöään ja vahvistaa kuvataiteilijoiden mahdollisuuksia tehdä työtään. Siksi taiteilijoiden kokemukset, tarpeet, toiveet ja kriittisetkin näkemykset ovat kehittämistyön ytimessä: millaista tukea, edunvalvontaa, osaamista, viestintää ja yhteistä voimaa kuvataiteilijat tarvitsevat kymmenen, kolmenkymmenen tai jopa viidenkymmenen vuoden päästä. Järjestöt ovat olemassa jäseniään varten, ja juuri siksi taiteilijoiden kokemukset ja näkemykset ovat kehittämistyön ytimessä. Taiteilijoiden arjessa näkyvät ensimmäisinä ne muutokset, joihin rakenteiden on opittava vastaamaan.
Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Julkisen rahoituksen paineet, työn epävarmuus, digitaaliset toimintaympäristöt, tekoälyn vaikutukset, ekologinen kestävyys, kansainväliset murrokset ja taiteen yhteiskunnallisen arvon tunnistaminen haastavat myös kuvataiteen kenttää uudistumaan. Näihin muutoksiin ei voi vastata vain säilyttämällä nykyistä, mutta niihin ei pidä myöskään vastata luopumalla siitä, mikä tekee kuvataiteilijuudesta erityistä.
Uudistumisen ytimessä on luottamus. Luottamus siihen, että kuvataiteilijan ammatti on merkityksellinen myös tulevaisuudessa. Luottamus siihen, että kuvataiteen moninaisuus, taiteellinen vapaus ja taiteenalojen erityispiirteet voidaan turvata muuttuvassa ajassa. Luottamus siihen, että yhteinen suunta löytyy parhaiten kohtaamisten, dialogin ja yhteisen tulevaisuustyön kautta.
Nyt tarvitaan taiteilijoiden ääntä. Tarvitaan niitä, jotka kertovat, mikä toimii, mikä ei kanna enää ja mitä tulevaisuuden järjestötoiminnan tulisi mahdollistaa. Mitä moniäänisemmin taiteilijat osallistuvat, sitä vahvemmin kehittämistyö voi rakentua todellisten tarpeiden, kokemusten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien varaan.
Kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, niin että taiteilijoiden ääni kuuluu entistä paremmin ja koko kuvataiteen kentän elinvoima vahvistuu.
Mari Tähjä
hankepäällikkö
Kirjoittaja on Uudistuva kuvataiteiden järjestö -hankkeen hankepäällikkö. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuvataiteen edunvalvontaa ja taiteilijoille suunnattuja palveluita sekä lisätä toimialan kykyä vastata tulevaisuuden tarpeisiin.
Kutsumme taiteilijat osallistumaan yhteiseen tulevaisuustyöhön. Järjestämme sekä livenä että verkossa osallistumisen mahdollisuuksia. Tervetuloa mukaan! Lue lisää hankkeesta.