Marraskuun etäaamukahveilla keskusteltiin mukana olevien järjestöjen toiminnanjohtajien kanssa siitä, miksi järjestöt ovat kehittämässä toimintaansa ja etsimässä yhä syvempiä yhteistyön muotoja. 

5.11. järjestetyillä aamukahveilla vieraana olivat Annukka Vähäsöyrinki Suomen Taiteilijaseurasta, Henna Harri Valokuvataiteilijoiden liitosta, Elisa Lientola Taidemaalariliitosta, Timo Soppela MUU ry;stä sekä Riikka Tuomarla Suomen Taidegraafikoista. Heitä haastatteli Uudistuva kuvataiteilijoiden järjestö -hankkeen hankepäällikkö Mari Tähjä. 

Miksi järjestöjen tulevaisuutta kehitetään juuri nyt? 

Uudistuva kuvataiteilijoiden järjestö -kehittämistyö on käynnissä 2026–2028, mutta taustalla on pidempi kehityskulku, jossa STS ja sen jäsenjärjestöt ovat ryhtyneet tarkastelemaan, miten järjestöt voivat parhaalla ja kestävällä tavalla vastata kuvataiteilijoiden tarpeisiin ja edistää kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen etua.  

”Vaikka me kaikki teemme työtä paljon ja hyvin, niin jotain pitää varmaankin tehdä eri tavalla, jotta me pystymme paremmin - ei pelkästään puolustamaan nykyistä tilaa vaan myös - kehittämään ja visioimaan jotain uutta”, totesi Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola.   

Järjestöjen rahoitusnäkymät ovat huolestuttavia. Tällä hallituskaudella kulttuurijärjestöjen julkista rahoitusta on leikattu ja toimintaa on jouduttu sopeuttamaan. Samaan aikaan jatkuva hintojen nousu tekee toiminnan nykytilankin säilyttämisestä haastavaa. 

”Me kaikki näemme, kuinka meidän kustannuksemme kasvavat, ja avustukset eivät niinkään kasva. Se ikkuna, missä me toimimme, kapenee koko ajan", kuvaili Valokuvataiteilijoiden liiton toiminnanjohtaja Henna Harri. 

Mitä hyötyä kehittämistyöstä voi olla taiteilijoille? 

Kuvataiteilijajärjestöjen työn ytimessä ovat jäsenet, ammattikuvataiteilijat. Siksi nyt, kun järjestöjen toimintaa, palveluita ja mahdollisesti rakenteita kehitetään, on järjestöjen keskeisenä tavoitteena huolehtia siitä, että työstä on hyötyä juuri taiteilijoille. 

"Hienohan olisi saada tilanne, että nämä järjestöjen tuottamat palvelut olisivat kaikkien taiteilijoiden saavutettavissa ilman laji- tai liittorajoja", pohdiskeli Timo Soppela, MUU ry:n toiminnanjohtaja.  

Monia palveluita, kuten esimerkiksi koulutuksia, järjestetään jo nyt järjestöjen yhteistyöllä, mutta järjestöjen yhteistyön syventäminen ja mahdollisesti jopa rakenteiden muuttaminen voisi tehdä palveluiden järjestämisestäkin sujuvampaa, ja toisaalta kaikki erilaiset palvelut voisivat olla paremmin saatavilla taiteilijajäsenille. 

”Tässä on myös mahdollisuus siihen, että meillä on ikään kuin sieltä ruohonjuuritason toiminnasta selvempi yhteys edunvalvontaan sitä kautta, että palvelut ja edunvalvonta olisivat samassa yhteisössä, eikä näin porrastettuna kuten tällä hetkellä”, Elisa Lientola kuvaili tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Syksyn aikana työpajoissa ja toimintaympäristökyselyssä on tarkasteltu muun muassa sitä, millaista tukea kuvataiteilijat oman työnsä ja ammattinsa tueksi kaipaavat.  

”Hyvin mielenkiintoisia keskusteluita on noussut noissa meidän työpajoissa, esimerkiksi koskien tarvetta palveluille, jotka liittyvät eri uravaiheisiin. Tällaisiahan meillä on tällä hetkellä aika vähän tarjolla, mutta on ihan ilmiselvää, että niitä pitäisi olla ja taiteilijat niistä hyötyisivät”, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki kuvaili mahdollisia kehityskohteita. 

Yhdessä voisimme olla enemmän 

Toiminnanjohtajat näkivät tärkeänä sen, että nyt Uudistuva kuvataiteilijoiden järjestö -kehittämistyössä pystytään ylimääräisen rahoituksen turvin tekemään sellaista tulevaisuuteen tähtäävää palveluiden ja toiminnan kehittämistä, johon on joka tapauksessa tarvetta, mutta normaalisti niukkojen resurssien puitteissa ei ole samanlaista mahdollisuutta. 

Kuvataiteilijajärjestöt ovat verrattain pieniä järjestöjä, jossa on työntekijöitä vähän. Se tarkoittaa, että toiminta on herkästi haavoittuvaa – monet palvelut ovat yksittäisen henkilön työpanoksen varassa.  

”Meidän järjestöillähän on toiminta pääpiirteissään hyvin samankaltaista. Tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset kuvataiteen edistämisessä. Toiminnassamme on paljon sellaista, mitä voisi olla kannattavaa tehdä yhdessä”, Suomen Taidegraafikoiden toiminnanjohtaja Riikka Tuomarla kertoi. 

Jo nyt järjestöt tekevät paljon tiivistä yhteistyötä, mutta erillisten organisaatioiden ylläpitäminen vaatii paljon samanlaista hallinnollista työtä, jota mahdollinen yhdistyminen voisi vähentää ja siten vapauttaa resursseja esimerkiksi erilaisten palveluiden tuottamiseen tai osaamisen syventämiseen. 

”Voisi olla tosi hedelmällistä, että tämä liittoperhe muodostaisi kotipesän, jossa nykyisten lajiliittojen taiteilijat kohtaisivat, syntyisi ammatillista ristiinpölytystä ja hyvin hedelmällistä erilaista toimintaa”, Tuomarla arvioi. 

“Me saamme yhdessä paljon enemmän aikaan kuin erikseen. Kilpailuasetelma ei sovi tähän meidän hommaamme ollenkaan”, totesi Henna Harri. 

Taiteilijoiden näkemykset ohjaavat järjestöjen suuntaa 

Aamukahvien keskustelussa toiminnanjohtajat korostivat sitä, että kaikkea Uudistuva kuvataiteilijoiden järjestö -hankkeen kehittämistyötä ohjaa Suomen Taiteilijaseuran hallitus, joka koostuu pelkästään taiteilijoista. Järjestöjen toiminnasta ja niihin liittyvistä muutoksista päättävät kunkin järjestöjen hallitukset, suuremmista muutoksista jäsenkokoukset. Lisäksi hankkeessa tehtävää tulevaisuuden toimintamallien rakentamista on tekemässä työryhmä, jossa on mukana sekä toiminnanjohtajia järjestönsä edustajina että taiteilijajäseniä. Taiteilijanäkökulma on siis tiiviisti läsnä joka vaiheessa päätöksentekoa. 

Syksyn aikana hankkeessa on rakennettu tilannekuvaa siitä, miltä taiteilijoiden omasta näkökulmasta näyttää kuvataiteilijoiden työympäristö, toimintaedellytykset ja tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Nämä tulevaisuustyöpajoissa ja toimintaympäristökyselyssä kerätyt aineistot hyödynnetään, kun järjestöt ryhtyvät vuoden 2027 aikana konkreettisemmin rakentamaan malleja tulevaisuuden järjestötoiminnasta ja sen rakenteista.  

”Olen todella kiitollinen siitä aktiivisesta osallistumisesta, mitä sieltä taiteilijakunnalta on tullut”, tiivisti Annukka Vähäsöyrinki. 

Järjestöjen jäsenet pääsevät osallistumaan kehittämistyöhön myös kehittämistyön edetessä. Konkreettisista osallistumisen tavoista ja aikatauluista kerrotaan heti, kun suunnitelmat ovat varmistuneet. 

Joulukuun aamukahveilla esittelyssä syksyn tulevaisuustyöpajojen ja toimintaympäristökyselyn keskeiset havainnot 

Kuukausittain järjestettävillä avoimilla etäaamukahveilla kuulet tuoreimmat päivitykset Suomen Taiteilijaseuran ja sen jäsenjärjestöjen Uudistuva kuvataiteilijoiden järjestö -kehittämistyöstä.  

Joulukuun aamukahvit järjestetään Zoomissa 3.12.2026 klo 9–10. Tuolloin keskitymme kuvataiteilijoiden kokemuksiin ja ajatuksiin toimintaympäristöstään nyt ja tulevaisuudessa, kun esittelemme syksyn aikana toteutettujen tulevaisuustyöpajojen ja toimintaympäristökyselyn keskeisimmät tulokset ja havainnot.  

Lue lisää ja tule mukaan!