Suomen Taiteilijaseuran Uudet mesenaatit -hanke järjesti 13.8.2026 Wasa Future Festivalilla paneelikeskustelun teemalla Taide innovaatioiden kiihdyttäjänä. Paneelissa pohditaan, miten yritykset voisivat hyödyntää taidetta ja taiteen menetelmiä laajemmin. Taiteen menetelmin yrityksissä voidaan vahvistaa uudistumiskykyä, strategista ajattelua ja työhyvinvointia. Panelistit kannustavat yrityksiä tuomaan taiteen näkyvämmin osaksi toimintaansa ja taidetoimijoita ehdottamaan ennakkoluulottomasti uusia yhteistyön muotoja yritysten kanssa.
Keskustelun voi katsoa tallenteena Wasa Future Festivalin Youtube-kanavalta. Linkki tallenteeseen.
Keskustelijoina paneelissa ovat Ia Adlercreutz, työelämäprofessori Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta sekä Co-founders Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Teemu Mäki, taiteilija ja Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja, Ulrika Romantschuk, Nordean konsernin brändi-, viestintä- ja markkinointijohtaja ja Nordean Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Janne Ylinen, Kokkolan HalpaHallin toimitusjohtaja. Ylinen on myös Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan hoitokunnan puheenjohtaja ja kuuluu Uudet mesenaatit -hankkeen ohjausryhmään. Keskustelun moderoi Elina Melgin, työelämäprofessori Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän akateemisesta yksiköstä.
Yrityksissä arvostetaan taidetta, mutta se jää usein piiloon
Panelistien mukaan yrityksissä suhtaudutaan taiteeseen todellisuudessa myönteisemmin kuin mitä julkisessa keskustelussa tyypillisesti oletetaan. Samoin kuin muutkin yhteisöt, myös yritykset koostuvat ihmisistä, joille taide voi olla henkilökohtaisesti hyvinkin tärkeää. Henkilökohtainen kiinnostus heijastuu usein myös yrityksen taidemyönteisyyteen.
Nordea teetti vuoden 2026 alussa tutkimuksen yritysten taidekokoelmien ja kulttuuriperinnön merkityksestä suomalaisille. Tutkimustuloksista selviää, että kuluttajat pitävät yritysten kulttuurivastuutyötä tärkeänä. Suuri osa, kolme neljästä kyselytutkimukseen vastanneesta suomalaisesta, arvioi kulttuuriperinnön vaalimisen olevan tärkeä osa suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta. “Tutkimuksessa yllätti se, että ihmiset eivät tiedä, että yrityksillä on näin paljon taidetta ja miten paljon yritykset tekevät kulttuurin eteen”, Ulrika Romantschuk kertoo. Hänen mukaansa tutkimuksen saama positiivinen vastaanotto kuitenkin osoittaa, että yrityksissä tehtävä työ kulttuurin eteen on valtava mahdollisuus.
Nordean Taidesäätiössä on työskennelty paljon sen eteen, että säätiön työ tunnettaisiin yhä laajemmin. Panelistien mukaan Suomessa tuetaan taidetta ja kulttuuria paljon myös ilman, että yhteistyöstä viestittäisiin aktiivisesti suuremmalle yleisölle. Panelistit kannustavatkin yrittäjiä ja yrityksiä tuomaan kulttuurimyönteisyyttä rohkeammin esille.
Taide haastaa ajattelua ja ruokkii innovaatioita
Romantschuk pohtii, että taide on edelleen Suomessa "piilevä voima", jonka koko potentiaalia ei olla vielä osattu hyödyntää. Taide herättää keskustelua, sallii erilaisia tulkintoja ja haastaa vakiintuneita näkökulmia. Innovaatioiden syntyminenedellyttää juuri mahdollisuutta olla eri mieltä ja tarjota vaihtoehtoisia katsontakantoja. Jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, mitään aidosti uutta ei synny, Romantschuk muistuttaa.
Ia Adlercreutz tuo esiin, että vaikka kiinnostusta taiteeseen yrityksistä löytyisikin, taide ei ole vielä päässyt "yritysten konehuoneeseen". Adlercreutz muistuttaa, että on eri asia kerätä taidetta tai toimia mesenaattina kuin pistää taide aktiivisesti töihin, ja hyödyntää sitä strategisemmassa merkityksessä. Adlercreutz työskentelee Aalto-yliopiston Artpreneurship-tutkimusryhmässä, jossa tarkastellaan, miten taiteellinen luovuus voisi hyödyttää yrityksiä. Elämme ajassa, jossa datan analysointi, optimointi ja tiedon käsittely automatisoituvat vauhdilla. Samalla yrityksissä jää hyödyntämättä suuri määrä kokemuksellista, intuitiivista ja vaikeasti sanoitettavaa tietoa. ”Yrityksissä harva johtajaa pudistelee päätään, kun kysyn, haluatteko te, että teillä on koko aivot käytössä”, Adlercreutz havainnollistaa. Taiteen keinoin näkymättömään tietoon voi päästä käsiksi.
Perheyrityksissä ennakkoluulottomia kokeiluja
Keskustelussa korostuu se, että perheyrityksillä on usein erityistä vapautta tehdä omaleimaisia ja arvolähtöisiä päätöksiä. Siksi ne voivat olla luontevia kumppaneita myös taiteen alan toimijoille.
Kokkolan HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen kuvaa perheyritysten johtajia voimakastahtoisiksi henkilöiksi, jotka haluavat sekä liiketoiminnassa että yhteiskunnallisessa toiminnassa tuoda omaa näkökantaansa esille. Taide on yksi tapa tehdä oma arvomaailma ja yrityksen paikallinen vaikuttavuus näkyväksi. Kulttuurin tukeminen onkin monelle perheyritykselle tärkeä väylä tukea paikallista yhteisöä. Kun yritys tukee paikallista kulttuuria, tapahtumia tai taiteilijoita, se samalla investoi oman toimintaympäristönsä vetovoimaan.
Yhteistyö syntyy kohtaamisista
Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että yritykset ja taiteilijat elävät edelleen usein eri maailmoissa. Sillanrakentajia, jotka tuntevat niin yritysmaailman kuin taidekentän, tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Teemu Mäki rohkaisee taidetoimijoita karistamaan ennakkoasenteet, ja suhtautumaan yrityskumppanuuksien hankkimiseen toiveikkuudella ja uskalluksella. Kulttuuritoimijoiden kannattaa ottaa aktiivisesti yhteyttä yrityksiin, kertoa palveluistaan ja tarjota yhteistyömahdollisuuksia. Vaikka ensimmäiset ovet eivät avautuisi, se ei tarkoita, ettei yhteistyötä voisi syntyä. "Ei pidä masentua, jos parikymmentä kertaa naureskellaan päin naamaa. Sehän on ihan normaalia yritysmaailmassakin, että yritetään niin kauan, kunnes onnistutaan”, Mäki sanoo.
Panelistit korostivat tarvetta oppia ymmärtämään toisen osapuolen toimintaympäristöä. Taiteilijan ei ole haitaksi tuntea yritysmaailmaa, eikä yritysjohtajan haitaksi viettää aikaa taiteen parissa. Kohtaamisten kautta syntyy ymmärrystä, uusia suhteita ja sellaisia yhteistyön mahdollisuuksia, joita tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan.