Tapahtumassa puhumassa mikrofoniin Susanna Pettersson (Suomen Kulttuurirahasto) ja Merete Otillia Knudsen (Erhvervslivets Kulturpris).
Susanna Pettersson (Suomen Kulttuurirahasto) ja Merete Otillia Knudsen (Erhvervslivets Kulturpris). Kuva: Roberto Puentes

Suomen Taiteilijaseuran Uudet mesenaatit -hanke on puolentoista vuoden ajan kehittänyt uusia yhteistyömalleja kuvataideyhteisöjen ja yritysten välille. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa on pilotoitu yrityskumppanuuksia neljässä kuvataideyhteisöissä vuosien 2025 ja 2026 aikana. Marraskuussa Helsingissä järjestettiin hankkeen päätöstilaisuus, jonka puheenvuoroissa pohdittiin taiteen ja luovan ajattelun roolia tulevaisuuden työelämässä. 

Taideyliopistossa tuetaan taiteilijoiden yrittäjyystaitoja

Uudet mesenaatit × Uniarts Hub: Luovaa tulevaisuutta rakentamassa – taiteen ja yritysten uudet kumppanuudet   -tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Taideyliopiston kanssa. Taideyliopiston Uniarts Hub tukee taiteilijoiden ja taideopiskelijoiden yrittäjyysosaamista sekä tarjoaa mahdollisuuksia testata uusia varhaisen vaiheen yritysideoita.

Tilaisuudessa kuultiin Uniarts Hubin esihautomo-ohjelman osallistujien esittelyitä, jotka havainnollistivat, kuinka taiteellinen osaaminen voi jalostua uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi. Hautomon asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Pola Laamanen (PolaLab), Tiina Dia ja Essi Ahtola (Newness). Haku kevään esihautomo-ohjelmaan on parhaillaan käynnissä.  

Yritykset hyötyvät taiteellisesta ajattelusta

Tilaisuuden puheenvuoroissa nostettiin esille tapoja, miten taiteen ja taiteilijoiden asiantuntijuuden kautta voidaan vahvistaa luovuutta, uudistumiskykyä ja innovaatioita yrityksissä. Miltton Networksin johtaja Max Mickelsson tarkasteli taiteellista asiantuntijuutta johtamisen voimavarana. Mickelsson esitteli suomalaisten ja kansainvälisten esimerkkien kautta, miten taiteen keinoin yrityksissä on rakennettu työnantajamielikuvaa, edistetty luovaa ongelmanratkaisua tai muovattu henkilöstöjohtamista organisaatiomuutoksen yhteydessä. 

Mickelsson muistutti, että liian usein taide- ja yritysmaailmat keskustelevat keskenään omissa piireissään, vaikka juuri niiden kohtaamisista syntyy uusia näkökulmia ja innovaatioita. Myös Northern Dimension Partnership on Culture -verkoston pääsihteeri Krista Petäjäjärvi korosti puheenvuorossaan, että yritykset ovat taiteelle merkittävä toimintaympäristö ja että taiteelliselle ajattelulle on kasvavaa tarvetta organisaatioissa, jotka etsivät uusia ratkaisuja epävarmassa ajassa.

YIT:n taidelahja ilahduttaa uuden asunnon ostajia

YIT Suomen asumisen kaupallinen johtaja Olli Mäkinen toisti myös puheenvuorossaan, että juuri taloudellisen epävarmuuden leimaamina aikoina kumppanuuksien merkitys korostuu. Mäkinen kertoi tapahtumassa Uudet mesenaatit -hankkeessa syntyneestä Taidetta uuteen kotiin -yhteistyöstä, jossa uuden YIT-kodin ostajat saavat lahjaksi taidelainaamon lahjakortin. Monelle uuden kodin ostajalle tämä taidelahja on tarjonnut mahdollisuuden hankkia kotiin ensimmäisen taideteoksensa. Mäkinen kiitteli yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia: asiakkaat saavat mieleenpainuvan muuttolahjan, YIT vahvistaa asiakaskokemustaan ja taideala tavoittaa uusia yleisöjä.

Tanskassa juhlistetaan taidemyönteisiä yrityksiä palkinnolla

Tilaisuudessa esiteltiin myös uusi avaus, joka lähestyy Uudet mesenaatit -hankkeen kumppanuuksien vahvistamisen tavoitetta toisenlaisesta kulmasta. Tanskalainen Merete Otillia Knudsen vieraili Helsingissä esitelläkseen perustamaansa The Art of Business -projektia, jossa dokumentoidaan ja kehitetään kohtaamisia taiteen ja yritysten välillä. Sen vuosittaisena kohokohtana on Erhvervslivets Kulturpris -palkinto, joka myönnetään yritykselle, joka on tukenut taidetta merkittävällä ja innovatiivisella tavalla. Palkinto on tapa nostaa esille ja antaa laajempaa tunnustusta taidetta tukeneille yrityksille. 

Knudsenin esittelemissä, palkituissa yhteistyömalleissa taide kytkeytyy osaksi tanskalaisten yritysten vastuullisuustyötä ja tuotekehitystä. Tanskassa yhä useammat yritykset etsivät tapoja tehdä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa myös teoshankintojen ulkopuolella. Taiteilijat ovat yrityksille luovia kumppaneita, jotka osallistuvat palveluiden, tuotteiden ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen. 

Vastuullisuussertifikaatti kannustaa julkisen taiteen projekteihin

Knudsen nosti esiin myös tanskalaisen kiinteistökehityksen vastuullisuussertifikaatin, jossa julkisen taiteen sisällyttäminen rakennushankkeeseen ratkaisee, pääseekö rakennuksen tilaaja korkeimpaan sertifikaattiluokkaan. Kulttuurista vastuullisuutta korostava sertifikaatti on kannustanut useita yrityksiä investoimaan taiteeseen ensi kertaa, ja auttanut ymmärtämään taiteen tuomia mahdollisuuksia.

Muutoksen keskellä tarvitaan yhteistyötä ja aktiivista toimintaa

Tilaisuuden päätti Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtajan Susanna Petterssonin puheenvuoro, jossa hän tarkasteli kulttuurialan ja säätiöiden toimintaympäristön muutosta Suomessa. Pettersson korosti, että tulevaisuuden ratkaisut syntyvät eri sektoreiden yhteistyöstä. Tutkimuskenttä, yritykset, julkinen sektori, säätiöt ja taide- ja kulttuuriala ovat yhä vahvemmin riippuvaisia toisistaan. Organisaatiot eivät voi jäädä epävarmuuden keskellä vain tarkkailijan rooliin, vaan niiden on aktiivisesti rakennettava muutosta yhdessä.

Uudet mesenaatit -julkaisussa puheenvuoroja taiteen roolista yrityksissä

Uudet mesenaatit -hankkeen loppujulkaisu Uudet mesenaatit – Yritysyhteistyön mahdollisuudet kuvataideyhteisöissä tarjoaa lisää näkökulmia yritysten kulttuurisesta vastuusta, yritysten ja taiteen yhteistyöstä sekä yrityskulttuurin ja tulevaisuusajattelun kehittämisestä taiteen keinoin. Lue julkaisu täällä (PDF).