Suomen Taiteilijaseura juhlisti vuonna 2024 juhlavuottaan eteenpäin katsovassa hengessä nostaen esiin edistysaskeleita kuvataiteilijoiden ammatillisten olojen parantamiseksi. Suomen Taiteilijaseura on rakentanut taiteilijoiden tulevaisuutta jo yli 160 vuoden ajan.
Vuonna 1864 perustettu Suomen Taiteilijaseura on yksi Suomen vanhimpia edelleen toiminnassa olevia kulttuurialan yhdistyksiä.
Seura juhlisti 160-vuotisjuhlavuottaan viestinnällisillä sisällöillä sekä tapahtumilla. Verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa julkaistiin pitkin vuotta historianostoja Taiteilijaseuran vaiheista ja edunvalvonnan saavutuksista. Kirjoitukset käsittelevät esimerkiksi taiteilijoiden työtilakysymyksiä, taiteilija-apurahoja ja näyttelytoiminnan muotoja eri vuosikymmeniltä.
160-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingissä 3.5.2024.
Taiteilijapolitiikkaa 1800-luvulta alkaen
Konstnärsgillet i Finland eli Suomen Taiteilijaseura perustettiin ravintola Seurahuoneella eli nykyisessä Helsingin kaupungintalossa 3.5.1864. Ensimmäiseksi kunniajäseneksi valittiin runoilija Johan Ludvig Runeberg, ja hänen syntymäpäivästään 5.2. tehtiin seuran vuosijuhlapäivä. Aluksi toiminta kokosi yhteen kaikkien alojen taiteilijoita, mutta 1800-luvun lopulla yhdistys alkoi keskittyä kuvataiteilijoiden asioihin.
Jo 1800-luvulla Taiteilijaseura perusti oman eläkekassan ja teki ensimmäiset taiteilijapoliittiset aloitteet sekä järjesti ensimmäiset taidenäyttelynsä. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä seura painatti ensimmäisen taiteilijamatrikkelin suomalaisten taiteilijoiden esittelyä varten, teki esityksen valtion ylimääräisten eläkkeiden saamiseksi taiteilijoille sekä oli aloitteellinen Helsingin Taidehallin rakentamisessa.
Sotien jälkeen seura oli aktiivinen ensimmäisten ulkomaan residenssien hankkimisessa, mikä tarjosi suomalaistaiteilijoille kurkistusikkunan Eurooppaan. 1970-luvulla seura kävi vilkasta keskustelua taiteilijapalkasta, jonka seurauksena syntyi läänintaiteilijajärjestelmä. 1990-luvulla Taiteilijaseura oli aloitteellinen näyttöapurahojen käyttöönotossa.
2000-luvun alussa Taiteilijaseura vaikutti kuvataiteen apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvaa koskevaan uudistukseen, jonka myötä taiteilijoita ei enää rinnastettu yrittäjiin työttömyysturvassa. Myös julkisen taiteen ja prosenttiperiaatteen edistäminen on ollut näkyvä teema, jonka seurauksena julkisen taiteen määrä on Suomessa kasvanut ja taiteilijoiden toimeentulo taiteellisella työllään kasvanut. Viimeisin merkittävä etappi seuran historiassa on avaus näyttelypalkkiojärjestelmän käyttöönotosta, joka on edennyt valtion rahoittamaksi avustukseksi.
Suomen Taiteilijaseuran historian aikana seuran piirissä on syntynyt lukuisia muita organisaatioita, jotka ovat itsenäistyneet omiksi organisaatioikseen tekemään tärkeää työtä taiteen kentällä. Seura on ollut historiansa aikana mukana perustamassa useita kuvataiteen alan instituutioista, kuten Taide-lehteä, Kuvasto ry:tä ja Frame Finlandia.