Ensi vuoden valtion talousarvio jatkaa kulttuurin ja kuvataiteen osalta pitkälti tämän vuoden linjaa. Tarve koko kulttuurialan jälleenrakennustyölle on kuitenkin edelleen suuri. Va. toiminnanjohtaja Annu Kemppainen käy blogissaan läpi budjetin kuvataiteen näkökulmasta.

Eduskunta käsittelee parhaillaan valtion talousarvioesitystä vuodelle 2023. Taiteilijaseura on antanut ensi vuoden talousarviosta lausuntonsa eduskunnan sivistysvaliokunnalle.

Rahapelitoiminnan tuottojen väheneminen ei lopulta johtanut kulttuurileikkauksiin, eikä leikkausten uhkaan kuten vuosi sitten. Hallituksen budjettivalmistelulle annan kiitoksen siitä, että kulttuuribudjetista ei tingitty.

Kuitenkin samaan hengenvetoon on hyvä todeta, että kulttuurin rahoitus laahaa Suomessa jäljessä eurooppalaisesta tasosta. Taiteen ja kulttuurin rahoitusta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti, ja tulevalla hallituskaudella rahoitus on nostettava yhteen prosenttiin valtion budjetista.

Kuvataiteen osalta ensi vuoden budjetti jatkaa pitkälti tämän vuoden linjaa. Näyttelypalkkioiden vakiinnuttamiseen eli käytännössä museoille tarkoitettuun avustukseen taiteilijoiden näyttelypalkkioiden maksamiseen on varattu miljoona euroa kuten kuluvana vuonna. Niin ikään prosenttiperiaatteen tukemisen jatkaminen 500 000 eurolla on tärkeää ja johdonmukaista työtä taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksien parantamiseksi.

Lausunnossamme toimme esiin sitä, että kuvataiteen rahoitus tulee nostaa yhdenvertaiseen asemaan muiden taiteenalojen kanssa. Kuvataide on nykyisin rahoituskuopassa, eikä kuvataiteen kentällä ole VOS-järjestelmää, joka vahvistaisi alan rahoitusta ja työllistäviä rakenteita.
 

Hakupaine on suurta

Kiinnitimme lausunnossamme huomiota siihen, että taiteilijaeläkkeisiin ja valtion taiteilija-apurahoihin kohdistuu nyt valtava hakupaine.

Hakijoista vain joka kymmenennelle voidaan nykyisellään myöntää taiteilijaeläke. Sama hakupaine koskettaa valtion taiteilija-apurahoja. Esimerkiksi tänä vuonna kuvataiteen alan valtion taiteilija-apurahoihin jätettiin lähes tuhat hakemusta, joista 74 taiteilijaa sai apurahan.

Taiteen edistämiskeskuksen mukaan taiteilija-apurahojen hakemusten määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 26 prosenttia. Kulttuurin ja talouden epävarmat ajat näkyvät varmasti tässäkin.

Apurahan tason korottaminen ja määrän lisääminen ovat tehokkaita keinoja tukea taiteilijakunnan toimeentuloa ja arvostaa taiteellista työtä.
 

Jälleenrakennustyö odottaa toimia

Korona on ollut koko kulttuurialalle koettelemus, ja kuvataiteen alalla vaikea kokonaistilanne voimisti entisestään koronan vaikutuksia.

Tarve koko kulttuurialan jälleenrakennustyölle on edelleen suuri. Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin tulevaisuustyöryhmän esitykset ovat tarkkaan pohdittuja ja ne viitoittavat hyvin, minkä kokoluokan toimia kulttuurialan jälleenrakennus vaatii: kulttuuribudjetin nosto, freelancereiden aseman parantaminen sekä apurahojen määrän lisääminen ja tasokorotus. Näihin toimiin ei harmillisesti vielä tässä budjetissa kuitenkaan tartuttu.

Budjetista voi vetää johtopäätöksen, että vaalivuoden budjettiin ei kulttuurin osalta ole tehty suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Seuraavat kehittämistoimet odottavat selvästi eduskuntavaalien jälkeistä aikaa.

Näin ollen koko kuvataiteen ja laajemmin kulttuurin kentän tulee aktiivisesti osallistumista vaalikeskusteluihin. Tehdään yhdessä kulttuuriin panostamisen tarve näkyväksi päättäjille.
 

Annu Kemppainen
va. toiminnanjohtaja