Valtion tulee kohdella eri taiteenaloja yhdenvertaisesti kulttuuripolitiikassa. Kuvataiteen alan järjestöjen Suomen Taiteilijaseuran, Frame Contemporary Art Finlandin ja Kuvaston yhteinen viesti on selvä: nyt on kuvataiteen vuoro. Suomalaista kuvataiteen kenttää tulee vahvistaa niin rakenteellisin kuin rahoituksellisin toimenpitein.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että visuaalisten taiteenalojen osuus valtion kulttuuribudjetista on tällä hetkellä vain 1 % – taidemuseot mukaan laskettunakin vain 4 %.[1] Eri taiteenalat ovatkin hyvin eriarvoisessa asemassa valtion kulttuuripolitiikassa. Tilanne tulee korjata viipymättä tulevalla hallituskaudella, painottavat kuvataidealan järjestöt Suomen Taiteilijaseura, Frame Contemporary Art Finland ja Kuvasto.
Rahoituskuoppa näkyy ja tuntuu kuvataiteen kentän tekijöille: kuvataiteen rahoitusvaje hidastaa alan kehittymistä, työpaikkojen syntymistä ja kaupallisten toimintamallien rakentumista. Kuvataiteilijoiden tulotaso on kaikista taiteilijaryhmistä heikoin.
Suomalaiset kuitenkin ovat kuvataidekansaa: kuvataiteen kävijämäärät ovat huippuluokkaa, ennen koronapandemiaa yli 4,8 miljoonaa vuodessa [2].
On aika nostaa kuvataide rahoituskuopasta ja vahvistaa suomalaista kuvataiteen kenttää. Mitä sillä saamme? Yhä korkeatasoisempia taidesisältöjä, mutta myös saavutettavampaa kuvataidetta yleisöille ympäri Suomen, taiteen myynnin ja välityspalveluiden kasvua sekä taiteilijoille mahdollisuuden tulla toimeen työllään.
Taiteeseen ja kulttuuriin satsaaminen kannattaa: taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset – terveydelliset, kulttuuriset, sosiaaliset, alueelliset, taloudelliset – on moneen kertaan todettu ja tutkittu. Luovat alat tuottavat huimasti enemmän kuin valtio niitä tukee: esimerkiksi kuvataiteen alan tuotos oli vuonna 2020 yli 150 miljoonaa euroa[3]: kymmenkertainen valtion kuvataiteelle kohdistamaan tukeen nähden.
Kulttuuriala on pitkään esittänyt kulttuurin rahoituksen nostamista 1 prosenttiin valtion budjetista. Tämä tulee toteuttaa viipymättä tulevalla hallituskaudella. Lisärahoituksella täytyy vahvistaa erityisesti sellaisten alojen toimintaedellytyksiä, joilta puuttuvat valtionosuusjärjestelmän kaltaiset rakenteet. Kyse ei ole pelkästä rahoituksesta, vaan ymmärryksestä, että myös kuvataiteen näyttely- ja myyntirakenteet tarvitsevat panostuksia menestyäkseen, ja kuvataiteilijoiden tulee saada korvaus työstään. Valtion tulee tehdä nykypäivän taidekenttää palvelevaa, strategista ja näkemyksellistä kulttuuripolitiikkaa, joka kohtelee eri taiteenaloja yhdenvertaisesti.
Kuvataiteen alan hallitusohjelmatavoitteet on ensimmäistä kertaa laadittu yhteistyössä alan järjestöjen kesken. Suomen Taiteilijaseuran, Frame Contemporary Art Finlandin ja Kuvaston yhteiset tavoitteet esittävät kuvataiteen rahoituksen kasvattamista yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Tämä nostaisi kuvataiteen lähemmäs yhdenvertaista asemaa muiden taiteenalojen kanssa samalla, kun luovia aloja vahvistetaan kokonaisuudessaan.
Lisärahoituksella vahvistetaan kuvataiteen saavutettavuutta ja kuvataidealan työllisyyttä kohdistamalla sitä useille portaille alkutuotannosta taiteen välittämiseen ja jakeluun: kipeimmin panostuksia kaivataan esimerkiksi näyttelyorganisaatioiden ja taideyhteisöjen toimintaan, kuvataiteilijan työn mahdollistamiseen sekä digitalisaatioon liittyviin investointeihin ja tekijänoikeuskorvauksiin.
Kuvataide tulee nostaa rahoituskuopasta.
Nyt on kuvataiteen vuoro.
Suomen Taiteilijaseuran, Framen ja Kuvaston yhteinen eduskuntavaalikampanja tähtää kuvataiteen rahoituskuopan täyttämiseen seuraavalla hallituskaudella. Nyt on #KuvataiteenVuoro. Kampanjakuvituksen on tehnyt kuvataiteilija Juliana Hyrri.
Lisätietoja:
Annukka Vähäsöyrinki, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja
annukka.vahasoyrinki@artists.fi, puh. 0400 773 105
Raija Koli, Frame Contemporary Art Finlandin toimitusjohtaja
raija.koli@frame-finland.fi, puh. 044 728 9938
Tommi Nilsson, tekijänoikeusjärjestö Kuvaston toiminnanjohtaja
tommi.nilsson@kuvasto.fi, puh. 040 511 9440
Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027: Taide rakentaa parempaa yhteiskuntaa
Kuvataiteen toimiala lukuina:
3 300 ammattikuvataiteilijaa
68 taidemuseota
120 taidegalleriaa
40 kuvataidetapahtumaa
39 taidelainaamoa
4,8 miljoonaa käyntiä kuvataidekohteisiin vuosittain
Viittaukset:
[1] Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Cuporen työpapereita 13. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2021.
[2] Frame: Kuvataiteen tilastot 2019.
[3] Kulta ry ja Taloustutkimus, 2022