alumiinipronssi, maali, 1/1 1300e, kulma myydystä malauksesta
Kuva: Aino Huovio / Suomen Taiteilijaseura

Aluehallintovirasto on julkaissut yleisohjeen liittyen joulukuussa 2019 voimaan tulleeseen rahanpesulakiin ja valvontarekisteriin. Yleisohjeeseen on liitetty taidealaa ja taiteen myyntiä koskeva alakohtainen ohje, joissa selvennetään lain soveltamista eri tilanteissa.

Rahanpesun valvontarekisteriin tulee hakeutua, jos taideteoksen myynnin yksittäinen tai toisiinsa kytkeytyvä kaupan arvo ylittää 10 000 euroa. Suomen Taiteilijaseuran ja Aluehallintoviraston käymien keskustelujen tuloksena lain soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu esimerkiksi julkinen taide, taiteilijapalkkiot sekä yleishyödylliset, taidetta myyvät yhdistykset. Lisäksi AVIn ohjeistuksessa todetaan, että jos taiteen ostaja on julkinen taho, kuten valtio, kunta tai sairaanhoitopiiri, rahanpesuriskin voidaan katsoa olevan vähäisempi.

Lähtökohtaisesti myös toiminimellä teoksiaan myyvät kuvataiteilijat kuuluvat lain piiriin, silloin kun lain määrittämät edellytykset täyttyvät. Jos teoksen myynti tapahtuu gallerian kautta, ilmoitusvastuu ja vastuu riskiarvion tekemisestä on gallerialla.

Suomen Taiteilijaseura suhtautuu kriittisesti AVIn päätökseen soveltaa lakia myös toiminimellä teoksiaan myyviin yksittäisiin kuvataiteilijoihin. Seuran mielestä yksittäisen kuvataiteilijan rinnastaminen lain tarkoittamaan taidekauppiaaseen ei ole lain tarkoituksen mukaista.

”Olemme käyneet asiasta tiivistä keskustelua aluehallintaviraston kanssa ja tuoneet esiin tähän liittyviä ongelmia. Näemme, että rahanpesulain velvoitteiden ulottaminen yksittäisen taiteilijan vastuulle on kohtuutonta”, Suomen Taiteilijaseuran juristi Aura Lehtonen toteaa.

Ilmoitusvelvollisuus edellyttää taiteen myyntiä harjoittavaa toimijaa, kuten ehdot täyttävää kuvataiteilijaa, laatimaan vapaamuotoisen riskiarvion toiminnastaan. Käytännössä kyse on siitä, että toimija arvioi omaan toimintaansa kohdistuvia rahanpesuriskejä ja luo toimintaohjeet asiakkaan tunnistamista ja riskien hallitsemista varten.

Suomen Taiteilijaseura laatii parhaillaan ohjeistusta taiteilijoille riskiarvion tekemiseen. Ohjeistus julkaistaan elokuussa. Aluehallintoviraston tämänhetkiset ohjeet riskiarvion laatimiseksi löytyvät aluehallintoviraston verkkosivuilta avi.fi/rahanpesu. Keskeistä riskiarvion tekemisessä on tuoda esille yksittäisen kuvataiteilijan harjoittamaan taiteen myyntiin liittyvä erittäin vähäinen rahanpesuriski.

”Arviossa on hyvä painottaa, että vakiintuneet taiteen ostajatahot, kuten yleisesti alalla tunnetut taidemuseot, säätiöt, sekä julkiset ja yksityiset kokoelmat muodostavat erittäin vähäisen riskin rahanpesulle.”

Suomen Taiteilijaseura korostaa, että riskiarvion laatimisen tulee olla taiteilijalle mahdollisimman helppoa. Yksittäisille, ammattiaan harjoittaville kuvataiteilijoille aiheutuu selvitys- ja seurantatyöstä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Suomen Taiteilijaseuran juristi Aura Lehtonen neuvoo seuran jäsenliittoihin kuuluvia kuvataiteilijoita myös ilmoitusvelvollisuuteen ja riskiarvion laatimiseen liittyen.

 

Yleisohjeeseen on tarkennettu seuraavat kuvataidetta koskevat erityisohjeet ja -poikkeukset:

  • Rahanpesulakia ei sovelleta sellaisiin rekisteröityihin yhdistyksiin, joiden harjoittama taidevälitys ei ole liike- tai ammattitoimintaa. Kyseessä voi olla esimerkiksi voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jolla on samanaikaisesti useita tehtäviä, joista yksi on galleria- ja teosvälitystoiminta.
  • Rahanpesulain soveltamisalan piiriin ei katsota kuuluvan julkisen taiteen tekemisestä saatua näyttöapurahaa, työsopimussuhteista taiteilijapalkkaa tai vastaavaa suoritusta työkorvauksen muodossa eikä taidekilpailusta saatua palkintoa.
  • Jos taiteilija valmistaa ja myy taideteoksen julkiselle taholle (esimerkiksi valtiolle, kunnalle, sairaanhoitopiirille), rahanpesuriskin voidaan katsoa olevan vähäisempi. Julkisen taiteen tekemisestä maksetaan usein taiteilijapalkkiota tai se toteutetaan prosenttiperiaatteen muodossa. Julkisella taiteella tarkoitetaan teosta, joka toteutetaan tietyssä tilassa tai tiettyyn tilaan. Se voi olla monessa eri muodossa toteutettava teos, eikä sitä ole tarkoitettu eteenpäin myytäväksi, joten sillä on harvoin vaihtoarvoa. Julkinen taide eroaa perinteisestä irtaimen taide-esineen kaupasta, jonka rahanpesuriski liittyy tällaisen irtaimen taide-esineen helppoon liikuteltavuuteen. Rahanpesulain johdonmukaisen tulkinnan perusteella myöskään muun kuin julkisen taiteen tekemisestä saatu työ- tai toimeksiantosopimussuhteinen taiteilijapalkka tai vastaava suoritus työkorvauksen muodossa ei kuulu lain soveltamisalan piiriin.

 

Mitä taiteilijan tulee tietää?

  • Valvonnan piiriin kuuluvat taiteen myyntiä harjoittavat tahot, myös yksittäiset kuvataiteilijat, jos seuraava ehto täyttyy:

Taiteen myynti siltä osin, kuin maksetaan tai otetaan vastaan maksusuorituksena yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa (pois lukien julkista taidetta koskevat poikkeukset): Jos taiteilijan yhden tai toisiinsa kytkeytyvän teosmyynnin arvo ylittää 10 000 euroa, taiteilijan tulee hakeutua rahanpesun valvontarekisteriin. Voit testata, oletko rekisteröitymisvelvollinen tämän linkin kautta.

  • Jos teoksen myynti tapahtuu gallerian kautta, rekisteröitymisvastuu ja vastuu riskiarvion tekemisestä on gallerialla.
  • Valvontarekisteriin haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella.
  • Jos olet rekisteröitymisvelvollinen, sinun täytyy laatia kirjallinen riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarvio tulee toimittaa aluehallintovirastoon vain pyydettäessä.
  • Suomen Taiteilijaseura laatii ohjeistuksen taiteilijoille riskiarvion laatimiseksi. Ohjeistus julkaistaan elokuussa.

    Lisätietoa aluehallintoviraston sivulla