Yrittäjän eläkelain uudistus on aiheuttanut paljon kysymyksiä kuvataiteilijoiden keskuudessa. Annu Kemppainen kirjoittaa, mistä uudistuksessa on kyse ja mikä siinä aiheuttaa huolta.

Hallitus esittää muutoksia yrittäjän eläkelakiin. Aivan puskista tämä uudistus ei tullut, sillä muutosta on valmisteltu työryhmässä jo pitkään, ja uudistustyö mainitaan myös nykyisessä hallitusohjelmassa. Muutoksen taustalla on huoli alivakuuttamisesta, joka tuottaa valtiolle paljon kustannuksia ja toisaalta aiheuttaa pienituloisille yrittäjille turhan pieniä eläkkeitä. Valtio kun joutuu lopulta maksamaan alivakuuttajien pienet eläkkeet.

Asia koskee läheisesti myös kuvataiteilijakenttää. Noin kolmasosalla kuvataiteilijoista on Y-tunnus, kertoo viimeisin Taiken ja Cuporen julkaisema Taiteen ja kulttuurin barometri*. Kuvataiteilijat tarvitsevat Y-tunnusta yhä useammin esimerkiksi julkisen taiteen tilausteosten sekä palveluiden laskuttamiseen. Kaikille kuvataiteilijoille työn organisoiminen yrittäjänä ei luonnollisestikaan tunnu omalta, mutta kuvataiteilijakunta on moninainen.

Olemme saaneet kuvataiteilijoilta YEL-uudistuksesta paljon huolestuneita yhteydenottoja. Uudistus on herättänyt paljon kysymyksiä.


Mikä muuttuisi?

Mikä siis muuttuisi? YEL-uudistuksessa keskeiset muutokset olisivat seuraavat:
1. YELin tasoa seurattaisiin ja tarkistettaisiin säännöllisesti, kolmen vuoden välein 
ja
2. YEL-työtulon määräksi määriteltäisiin palkaksi ja korvaukseksi yksityisen sektorin kyseisellä toimialalla kokoaikaisesti työtä tekevien mediaanipalkka. Tämän lisäksi eläkelaitos huomioisi muita tekijöitä, kuten yritystoiminnan laajuutta ja määrää.

Näistä erityisesti jälkimmäinen kohta on aiheuttanut taiteilijoissa paljon huolta: miten määritellään kuvataiteen kokoaikainen työ? Tyypillisesti taiteilijan työssä myös kuukaudet ja vuodet vaihtelevat keskenään paljon. Lisäksi monet ovat kommentoineet, että YELin tason äkillinen raju nostaminen vaikeuttaisi toimeentuloa.

On selvää, että pelkät mediaanitulot ovat jäykkä tapa arvioida yrittäjyyttä ja sopivaa YELin tasoa. On syystäkin kysytty, onko taiteilijoille ylipäätään mitään järkevää mediaanipalkkaa - jokaisen toimeentulopaletti on omanlaisensa.

Osallistuin viime viikolla Eläketurvakeskuksen YEL-foorumiin, jossa nostettiin esiin mahdollisuus siihen, että mediaania voitaisiin lähtökohtaisesti alentaa taiteilijoilla ja samantyyppisillä toimialoilla, joilla liikevaihdot ovat mediaaniltaan pieniä toimialan mediaanipalkkaan nähden. Tämän ajatuksen taiteilijoille alennetusta mediaanista otimme ilolla vastaan, ja tulemme varmasti pitämään sitä esillä päättäjien suuntaan.

Samalla on hyvä huomata, että uudistuksessa moni asia säilyisi aivan nykyisen käytännön mukaisena: YELin alaraja ei muuttuisi, eli he joiden taiteellinen toiminta ei ole nyt YELin piirissä, ei olisi sitä vastedeskään. Myös YEL-laskuri pohjaa nykyiseen, olemassa olevaan laskentapalveluun.
 

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Eduskunta aloittaa syksyllä lakiesityksen käsittelyn. Käsittelyn yhteydessä järjestetään oletettavasti laajempi lausuntokierros.

Taiteilijaseura vaikuttaa sen puolesta, että uudistuksessa muistetaan taiteilijakunnan erityispiirteet. Teemme läheistä yhteistyötä Forum Artisin ja muiden taiteilijajärjestöjen kanssa.

Pidämme varmasti esillä myös sitä seikkaa, että tämäkään uudistus ei toisi ratkaisuja taiteilijoiden sosiaaliturvan perusongelmaan: tasapainotteluun työn, yrittäjyyden, sosiaaliturvan ja apurahojen välissä. YEL-uudistuksella ei voi siis kuitata luovan alan sosiaaliturvakysymystä valmiiksi to do -listalta, vaan asia vaatii ratkaisuja esimerkiksi sosiaaliturvakomitealta.

Annu Kemppainen
Va. toiminnanjohtaja

 

* Vastaus on kyselyn kautta saatu otos kuva- ja valokuvataiteilijoista, n = 483. Ruusuvirta, Minna, Lahtinen, Emmi, Rensujeff, Kaija & Kurlin Niiniaho, Ari (2022). Taiteen ja kulttuurin barometri 2021. Tulevaisuuden taiteentekijät. Cuporen verkkojulkaisuja 69. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.