Ensimmäiset puoli vuotta Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtajana ovat tutustuttaneet minut aktiiviseen asiantuntijaorganisaatioon, jossa työskennellään suurella sydämellä kuvataiteen ja kuvataiteilijoiden eteen. Tänä syksynä keskitymme muun muassa julkisen taiteen edistämiseen, alan tiedonkeruuseen sekä kentän tiiviimpien ja toimivampien rakenteiden luomiseen.

Julkinen taide elää murroksen ja kasvun aikaa, mutta pelisäännöt ja toimintatavat ovat vielä epäyhtenäiset. Perustimme keväällä strategiatyöryhmän päivittämään Taiteilijaseuran nykyiset kilpailusäännöt sekä muotoilemaan uusia hyviä käytäntöjä julkisen taiteen tilaamiselle. Työn tavoitteena on paitsi lisätä julkisen taiteen tilaamisen selkeyttä ja houkuttelevuutta, myös turvata taiteilijan asema ja oikeudet tilausprosesseissa. Strategiatyöryhmän tuloksista kuullaan keväällä 2020.

Edunvalvontatyössä yksi keskeisimmistä työkaluistamme ovat numerot. Keräämme ja kartutamme tietoa alasta sekä toimijoiden että päättäjien käyttöön. Toteutamme syksyn aikana yhteistyössä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU:n kanssa kuvataiteilijoille palkkiokyselyn, jonka myötä kartoitamme alalla erilaisista tehtävistä maksettavia korvauksia. Kysely toimii pohjana palkkiosuositusten laatimiselle, jonka toivomme jatkossa hyödyttävän alan korvauskäytäntöjen yhtenäistämisessä sekä palkka- ja palkkioneuvotteluissa.

Pitkälle tulevaisuuteen katsova, kunnianhimoinen avauksemme on Kuvataiteen talo -hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia perustaa uudenlainen kuvataiteen keskittymä Helsinkiin. Hankkeessa etsitään uusia yhteistyömalleja ja sekä kuvataiteen ammattilaisia että yleisöjä entistä paremmin palvelevia toimintamuotoja. Hanketta ovat olleet käynnistämässä STS ja sen kuusi jäsenliittoa sekä Kuvasto, Frame Finland, Av-arkki, Ornamo ja Galleria Huuto. Aiheesta on tilattu selvitys, joka valmistuu syksyn aikana. Hanke on saanut OKM:n visuaalisen taiteen välittäjäportaan kehittämisavustusta.

Kuvataiteen edunvalvontatyö on pitkäjänteistä, ja useat tämänhetkisistä painopistealueistamme asettuvat osaksi alan laajempaa kehityskaarta. Matkalla onkin tärkeää huomata liikahdukset eteenpäin ja pysähtyä iloitsemaan niistä. Tänä syksynä näitä ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotuksesta löytyvät kirjaukset taiteilija-apurahojen tason nostosta sekä taiteilijaeläkkeiden lukumäärän korottamisesta.

Syysterveisin,

Annukka Vähäsöyrinki