Vuoden 2026 alussa voimaan tullut tuloverolain muutos on aiheuttanut merkittävän taloudellisen haitan monille kuvataiteilijoille, joiden työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä, mutta ovat yksinomaan tulonhankkimiskäytössä. Teemme aktiivista vaikuttamistyötä lain muuttamiseksi ja keräämme tietoa kuvataiteilijoiden työtiloista työn tueksi.
Kuvataiteilija, koskettaako lakimuutos sinua? Vastaa kyselyyn.
Tuloverolain 31 §:n 9 momentin muutoksen seurauksena oman tai perheen käytössä olevan asunnon yhteydessä sijaitsevan työtilan kuluja ei voi enää vähentää todellisten kustannusten perusteella. Sen sijaan vähennys tehdään kaavamaisena työhuonevähennyksenä. Tämä aiheuttaa taiteilijoille ennakoimattoman, tuhansien eurojen vähennyskelvottoman tulonhankkimismenon vuosittain. Muutos on erityisen kriittinen taiteilijataloissa asuville taiteilijoille, joiden on pystyttävä vähentämään asuntonsa yhteydessä sijaitsevan, yksinomaan tulonhankkimiskäytössä olevan työhuoneen kustannukset.
Tuloverolain muutostarve taiteilijoiden työhuonevähennysten osalta on keskeinen osa vaikuttamistyötämme. Lue lisää vaikuttamistyöstämme.
Lakimuutoksen valmistelussa kuvataiteilijoiden ääni jäi huomiotta
Lakimuutoksen tavoitteena oli puuttua tilanteisiin, joissa asumiseen ja työskentelyyn käytettäviä tiloja ei voida luotettavasti erottaa toisistaan. Ongelmana on, ettei lain valmistelussa kuultu kuvataiteilijoita, taiteilijajärjestöjä tai ateljeetalojen omistajia.
Suomen Taiteilijaseuran oikeudellinen neuvoja Briitta Kuokkanen tuo esiin, että kuvataiteilijoiden työtilojen kohdalla tilanne on toinen, vaikka tilat sijaitsisivat asunnon yhteydessä. "Kuvataiteilijoiden työtilat ovat täysin erillisiä, asumiskelvottomia työtiloja, joiden kustannukset voidaan erottaa asumiseen liittyvistä kustannuksista." hän sanoo.
Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola havainnollisti asiaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (24.8.): "Kuvanveistäjän koneiden ja pölyn tai taidemaalarin liuotinnesteiden keskellä ei asuta, joten ei ole vaaraa, että työtilan kustannukset sekoittuisivat elinkustannuksiin."
Nykyisellään päätös vähennysoikeuden määrästä perustuu työtilan sijaintiin, ei sen todelliseen käyttötarkoitukseen. Tulonhankkimiskulujen vähentämisen perusperiaatteena on, että tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut voidaan vähentää verotuksessa. Työtilan sijainti ei itsessään muuta sitä, että kyse on tulonhankkimisesta aiheutuvasta kustannuksesta.
Vaikuttamistyötä lain muuttamiseksi
Olemme olleet asiasta aktiivisesti yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön ja eduskunnan keskeisiin päättäjiin ja virkakuntaan sekä tiedottaneet aiheesta mediaa. Lisäksi olemme tavanneet työministeri Matias Marttisen yhdessä luovan alan järjestöjen kanssa liittyen työttömyysturvakysymyksiin, samalla keskustellen tuloverolain muutostarpeesta. Kuvataiteilijat itse ovat myös olleet asian osalta aktiivisia, ja jakaneet tietoa ja kuvia työhuoneistaan esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa.
Syksyn budjettiriihi ei näytä tuovan ratkaisua lain muutostarpeeseen. Tästä huolimatta jatkamme vaikuttamistyötä lain muuttamiseksi osana eduskuntavaalivaikuttamistamme ja seuraavalla hallituskaudella yhdessä jäsenjärjestöjemme ja sidosryhmien kanssa.
Ratkaisuehdotuksemme lain muuttamiseksi
Tavoitteenamme on korjata lainkohta siten, että selkeästi työskentelykäytössä olevien tilojen todelliset kulut voidaan edelleen vähentää verotuksessa tosiasiallisten kulujen mukaan. Tämä palauttaisi taiteilijoiden osalta aikaisemman oikeustilan ja säilyttäisi verolain koherenssin.
Kuokkasen mukaan ratkaisu olisi mahdollista toteuttaa tarkkarajaisesti ilman, että lain alkuperäinen tavoite vaarantuisi. "Kyse ei ole asumiskulujen muuttamisesta vähennyskelpoisiksi. Kyse on siitä, että ammattimaisessa käytössä olevien, yksinomaan työskentelyyn tarkoitettujen tilojen kustannukset tunnistetaan verotuksessa oikein."
Kuvataiteilija, koskettaako tuloverolain muutos sinua? Kerro meille.
Vaikuttamistyön tueksi Suomen Taiteilijaseura kerää lisätietoja tuloverolain muutoksen vaikutuksista kuvataiteilijoihin ja heidän toimeentulolleen. Kyselyn avulla pyritään muodostamaan tarkempaa kuvaa muun muassa siitä, kuinka suuria työtilakustannukset ovat ja miten verotuskäytännöt vaikuttavat taiteelliseen työskentelyyn.
Linkki kyselyyn.
Tuloksia käsitellään anonyymisti siten, ettei yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5-10 minuuttia. Kysely on avoinna 31.10.2026 saakka. Jokainen vastaus auttaa meitä rakentamaan vahvempaa tietopohjaa lakimuutoksen edistämiseksi.
Lisätietoja
Saara Lehtonen
Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija
Suomen Taiteilijaseura
050 553 2865
saara.lehtonen@artists.fi