Tavoitteena onnellinen kuvataiteilija

Valtiovarainministeriö julkaisi 6.8. ehdotuksensa vuoden 2027 talousarvioksi. Uutisoimme VM:n ehdotuksesta kuvataiteen määrärahojen näkökulmasta. Lue uutinen. Tässä jutussa esittelemme Suomen Taiteilijaseuran edunvalvontatyön tavoitteita. 

Kuvataiteen rahoitusta on vahvistettava

Keskeinen tavoitteemme on vahvistaa kuvataiteen rahoitusasemaa ja kuvataiteilijoiden toimeentulon edellytyksiä. Kuvataide on edelleen yksi valtion kulttuurirahoituksen heikoimmin rahoitetuista aloista. Jo ennen tämän hallituskauden leikkauksia kuvataiteen rahoitus oli vain 1 % valtion kulttuuribudjetista.

Viime vuosina tehdyt kulttuurileikkaukset ovat rapauttaneet entisestään alan toimintaedellytyksiä. Suomalaista kulttuuripolitiikkaa ohjaavassa pitkän aikavälin strategiassa, Kulttuuripoliittisessa selonteossa, on tärkeä kirjaus, jossa todetaan, että "visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmää kehitetään". Seuraavaksi on varmistettava kirjauksen toimeenpano. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi näyttelypalkkiomallia laajentamalla sekä tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä.

Tuloverolakiin tarvitaan muutos taiteilijoiden työhuonevähennyksien osalta

Verotuksen tulee tunnistaa kuvataiteellisen työn erityispiirteet. Viestimme tammikuussa taiteilijoiden verotukseen vaikuttavista muutoksista vuonna 2026.

Vuoden 2026 alusta voimaan tulleet työhuonevähennyksien muutokset vaikuttavat negatiivisesti kuvataiteilijoihin, joiden työtilat sijaitsevat kodin yhteydessä, mutta ovat yksinomaan tulonhankkimiskäytössä. Muutos on erityisen kriittinen taiteilijataloissa asuville taiteilijoille, joiden on pystyttävä vähentämään asuntonsa yhteydessä sijaitsevan, yksinomaan tulonhankkimiskäytössä olevan työhuoneen kustannukset. 

Laadimme kirjelmän 1.1.2026 voimaan tulleesta työhuoneen ve­ro­vä­hennyk­sen muutoksesta. Esitämme asiaan ratkaisuehdotuksesi tuloverolain muuttamista niin, että lakiin tulee selkeästi kirjata oikeus vähentää tulonhankkimisessa käytettävän työtilan kulut tosiasiallisten kulujen mukaisesti. Työtilaksi katsottaisiin tila, joka on rakenteensa, varustelunsa tai vuokrasopimuksensa perusteella tarkoitettu yksinomaan tulonhankkimistoimintaan. Teemme vaikuttamistyötä sen eteen, että lähestyvässä budjettiriihessa huomioidaan lainsäädännön muutostarve. 

Kuvataidealan erityispiirteet huomioitava virainomaistyössä 

Olemme yhdessä muiden luovien alojen järjestöjen kanssa laatineet yhteiset kannat työttömyysturvan kehittämiseksi. Lue lisää uutisestamme. Vaikutamme työttömyysturvan kehittämiseen, jotta järjestelmä huomioisi nykyistä paremmin taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden työskentelyn erityispiirteet.

Monen kuvataiteilijan toimeentulo perustuu useisiin erilaisiin tulolähteisiin. Olemme nostaneet esiin tarpeen huomioida työssäoloehdossa nykyistä paremmin taiteilijoiden monimuotoiset työ- ja ansaintatavat. Olemme erityisesti korostaneet mahdollisuutta sisällyttää apurahatulot vapaaehtoisesti työttömyysvakuutuksen piiriin. Lisäksi olemme korostaneet, että työvoimapoliittisen arvioinnin tulee perustua henkilön todelliseen työtilanteeseen ja että sivutoimisen yrittäjyyden, omassa työssä työllistymisen sekä työvoimapoliittisen arvioinnin käytäntöjen on oltava nykyistä selkeämpiä, läpinäkyvämpiä ja ennakoitavampia. Tavoitteena on, että työnhaku, työskentely ja muu aktiivisuus ovat aina kannattavia eivätkä johda kohtuuttomiin esteisiin työttömyysturvan saamiselle.

Katsomme, että yhdistelmävakuutus on oikea suunta erityisesti luovilla aloilla työskentelevien monimuotoisesti työllistyvien henkilöiden toimeentulon parantamiseksi. Lausunnossamme sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevasta hallituksen esityksestä (VN/14511/2025) korostimme, että apurahatulot tulee myös jatkossa huomioida järjestelmässä kattavasti ja että luovilla aloilla työskentelylle tyypillinen tulojen epäsäännöllisyys on otettava nykyistä paremmin huomioon.

Kuvataiteilijan toimeentuloa ja työmahdollisuuksia on edistettävä

Vuonna 2025 teettämämme jäsenkysely alleviivaa jo aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joiden mukaan kuvataiteilijoiden toimeentulo on heikkoa ja sitä määrittää epävarmuus. Kyselyn tuloksissa käy ilmi, että ilman apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä kuvataiteilijan mediaanibruttotulo taiteellisesta työstä oli vain 2 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa vain 167 euroa kuukaudessa. Tavoitteenamme on vahvistaa kuvataiteilijoiden työmarkkina-asemaa ja turvata oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä.

Myös kuvataiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia ja uusia rakenteita taiteelliselle työlle on kehitettävä. Konkreettisena keinona esitämme työsuhteisen työn entistä laajempaa käyttöönottoa. Kuvataiteilijan palkkaaminen työsuhteiseen työhön vahvistaa ammattimaisen taiteen toimintaedellytyksiä ja kuvataiteilijoiden asemaa sekä mahdollistaa taiteellisen osaamisen hyödyntämisen osana palkkaavan organisaation toimintaa ja palveluita.

Työsuhteista työskentelyä on pilotoitu muun muassa Kuntakuvataiteilija-hankkeessa, Seinäjoen kesäkuvataiteilija-malissa ja näyttelytoiminnan osalta Nuoret 2023 -näyttelyn yhteydessä Helsingissä. Olemme laatineet oppaan kuvataiteilijan työllistämiseen työsuhteella, joka kokoaa Nuoret 2023 työllistämispilotin opit ja ohjeet työnantajille yhdeksi julkaisuksi. Tutustu oppaaseen.

Laajennetaan näyttelypalkkiojärjestelmää

Näyttelypalkkiojärjestelmän vakiintuminen on ollut yksi viime vuosien tärkeimmistä edistysaskelista. Näyttelypalkkio tunnistaa sen, että näyttelyn valmistelu ja toteuttaminen on ammattityötä, josta kuuluu saada korvaus. Näyttelypalkkioavustusmäärärahan suuruus valtion budjetissa on 1M €. Nykymuotoisena avustus on kuitenkin mitoitettu vain taidemuseoiden tarpeisiin. Laskelmiemme mukaan mallin laajentaminen kattamaan myös koko galleriakentän edellyttäisi 1,8M€:n lisärahoitusta.

Taiteilijoiden tekijänoikeuksia on vahvistettava

Vahva tekijänoikeusjärjestelmä on luovan työn perusedellytys, joka tukee taiteilijoiden mahdollisuuksia ansaita työllään. Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä turvaa taiteilijoiden oikeudet ja varmistaa korvaukset myös muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.

Edistämme digitaalisten taidekokoelmin saattamista kaikkien ulottuville. Kuvaston 29 museon ja säätiön kanssa solmima Taidekokoelmat verkkoon 2.0 on osoitus siitä, että museoiden digitaaliset tarpeet ja taiteilijoiden tekijänoikeudet voidaan sovittaa yhteen. Sopimus tarjoaa museoille ja säätiöille entistä joustavamman ratkaisun taideteosten verkkojulkaisemiseen ja sen ytimessä ovat taiteilijoille maksettavat digikorvaukset teosten verkkojulkaisemisesta. Museoiden kokoelmataiteen esittämiseksi verkossa on tarpeellista varata 1–1,5 miljoonan euron määräraha valtion talousarviossa.

Digitaalisen kopioinnin arkipäiväistyessä yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän on huomioitava kuvataiteen mittava kopiointi ja EU-oikeus. Kuvataidealan yhteisenä tavoitteena on uudistaa hyvitysjärjestelmä markkinaperusteiseksi ja se laajentaa koskemaan myös kuvataideteoksia. Näin varmistetaan, että tekijänoikeuslain sallima yksityinen käyttö tuottaa korvausta myös kuvataiteilijoille.

Lisäksi Suomen Taiteilijaseura tukee Tekijäfoorumin vaalitavoitteita 2027-2031 tekijöiden aseman ja tekijänoikeuksien vahvistamiseksi. Lainsäädännön tulee turvata tekijöille riittävät tiedot teostensa käytöstä, asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus sekä matalan kynnyksen keinot oikeuksiensa puolustamiseen. Tekijöitä edustaville järjestöille tulee mahdollistaa tekijöiden edustaminen riitojenratkaisussa ja oikeusprosesseissa. Lisäksi tekijänoikeudet on turvattava myös tekoälyn kehityksessä siten, että luovan työn tekijöiden oikeudet ja asianmukainen korvaus teosten käytöstä otetaan huomioon.

Taide näkyväksi lähellä ja kaukana

Kuvataiteen vahvistaminen tukee luovan talouden kasvua ja on tärkeää, että kuvataide huomioidaan osana Luovan talouden kasvustrategian 2025–2030 toimeenpanoa. 

Taiteen viennin, kansainvälisen näyttelytoiminnan ja kuvataiteen kansainvälisten verkostojen vahvistaminen luo uusia mahdollisuuksia sekä taiteilijoille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Yksi konkreettinen keino on palauttaa Business Finlandin Exhibition Explorer –messuosallistumistuki, joka on ollut käytössä myös gallerioille, sekä varmistaa kansainvälisyystyötä tekevien vienti- ja tiedotuskeskusten sekä ulkomailla toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien rahoitusta. 

Suomalaista taidetta tulee tehdä näkyväksi myös lähellä. Suomessa julkisen taiteen prosenttiperiaate on konkreettinen ja toimivaksi todettu keino toteuttaa julkista taidetta. Julkisen taiteen hankkeet tarjoavat taiteilijoille merkittäviä työtilaisuuksia, joiden puitteissa on mahdollista toteuttaa pitkäkestoisia, saavutettavia ja yhteisöjä puhuttelevia teoksia.  Vaikka prosenttiperiaate on Suomessa laajasti käytössä kunnissa ja yksityisellä sektorilla, jää sen toteutuminen valtion hankkeissa selvästi jälkeen. Katsomme, että valtion tulee sitoutua omissa rakennushankkeissaan prosenttiperiaatteen käyttöön.

Samalla kuvataiteen vapaan kentän toimintaedellytykset on turvattava. Galleriat, taideyhdistykset, taiteilijavetoiset toimijat ja alueelliset yhteisöt muodostavat perustan, jonka varaan kuvataideala rakentuu.

Taide on osa Euroopan tulevaisuutta

Kesäkuussa 2026 Euroopan unionin toimielimet sitoutuivat asettamaan kulttuurin EU-politiikan ytimeen. Eurooppa kulttuurin puolesta ja kulttuuri Euroopan puolesta -julistuksessa kulttuuri nähdään Euroopalle strategisena voimavarana, joka tukee muun muassa demokratiaa, kilpailukykyä, yhteiskunnallista kestävyyttä ja eurooppalaista identiteettiä.

Kulttuurin osuus valtion budjetista on Suomessa ollut jo pitkään alle eurooppalaisen keskitason. Suomen Taiteilijaseuran tavoitteena on varmistaa, ettei Suomi jää eurooppalaisesta kehityksestä jälkeen, ja, että kuvataidekentän asiantuntijuus ja viestit huomioidaan päätöksenteossa nyt ja tulevaisuudessa.

Kohti eduskuntavaaleja 2027

Suomen Taiteilijaseura on laatinut kuvataidealan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031 yhdessä Frame Contemporary Art Finlandin ja Kuvaston kanssa. Tavoitteemme kiteytyvät kolmeen teemaan:

1. Kuvataiteen rahoitus yhdenvertaiselle tasolle
2. Kuvataiteilijalle kuuluu korvaus työstä ja teosten käytöstä
3. Suomalainen taide näkyväksi lähellä ja kaukana