Luovan talouden kysymykset, kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen ja freelancereiden sosiaaliturvan rakenteet nousevat esiin uuden hallitusohjelman kulttuuripolitiikassa. Taiteen ja kulttuurin rahoitus jää vielä osin epäselväksi, mutta kulttuuribudjetin nostosta ei ole lupauksia. Arvonlisäveroasteen nosto tulee koskemaan myös valtaosaa kuvataideteosten ensimyynneistä. Suomen Taiteilijaseura kokosi huomiot juuri valmistuneesta hallitusohjelmasta.

Tiedote 19.6.2023

Uuden hallitusohjelman painopisteissä korostuvat kulttuuripolitiikan osalta kulttuurin vienti- ja kasvupotentiaalin kehittäminen.

Hallitusohjelmassa tunnistetaan kulttuurialan kasvupotentiaali, jota tukemaan aiotaan laatia poikkihallinnollinen luovien alojen kasvustrategia. Samoin taiteen kansainvälistymistä aiotaan edistää.

- Luovien alojen osuuden nosto BKT:sta vaatii investointeja alan puutteellisiin rakenteisiin. Kysymyksiä tässä kohtaa herättää se, miten tämä onnistuu tilanteessa, jossa kulttuuribudjetti ei nouse. Toivomme kuitenkin hyvää yhteistyötä kuvataiteen alan rakenteiden kehittämiseksi, sanoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

Kuvataidealasta ohjelmassa ei ole mainintoja lainkaan.

- Ohjelmasta puuttuvat kokonaan kirjaukset visuaalisen taiteen osalta, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö on tunnistanut sen tuoreessa virkanäkemyksessään keskeiseksi kehittämisalueeksi, Annukka Vähäsöyrinki toteaa.

Kulttuurialan yhtenäisesti ajama kulttuuribudjetin nosto prosenttiin valtion budjetista ei etene. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen taso ei ohjelmasta vielä täysin selviä. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin valtionosuuksiin kohdistuu leikkauksia, joita toteutetaan asteittain (50-125 miljoonaa euroa v. 2027 mennessä). Vielä ei ole selvillä, miten nämä jaetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla, ja kohdistuuko leikkauksia myös kulttuuribudjettiin. Lisäksi kuntien valtionosuuksia leikataan, millä saattaa olla vaikutuksia kuntien kulttuurimäärärahoihin.

Alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 14 %:n (nyt 10 %). Tämä koskee kulttuuritapahtumien pääsylippujen ohella useimpien taideteosten ensimyyntiä. Muutos ei tue kulttuurille raskaasta korona-ajasta palautumista.

Suomen Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteista näyttää taiteen kansainvälistymisen edistämisen ohella etenevän itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan parantaminen ja tähän liittyen yhdistelmävakuutuksen edistäminen. On hienoa, että kulttuurialan ammattilaisten sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyvät ongelmat on tunnistettu. Kokonaisuudessaan hallitusohjelman heikennykset asumistukeen ja sosiaaliturvaan osuvat kuitenkin myös moneen kuvataiteilijaan, joiden ansiot ovat taiteilijoista matalimpia. Alan puutteellisten rakenteiden vuoksi harva kuvataiteilija tulee täysin toimeen taiteellisella työllään.
 

Selonteosta pitkäjänteisyyttä kulttuuripolitiikkaan

Viime hallituskaudella laaja Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä kokosi kulttuuripolitiikan toimintaehdotuksia. Työryhmän ehdotuksista mukaan hallitusohjelmaan on otettu esimerkiksi kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen sekä freelancereiden aseman parantaminen. Sen sijaan ryhmän esittämiä taiteilijaeläkkeiden nostoa sekä apurahojen lisäämistä ja tasokorotusta ei hallitusohjelmasta löydy.

Suomen Taiteilijaseura toivoo, että kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ansiokas työ muistetaan kulttuuripolitiikan linjojen määrittelyssä myös alkavalla hallituskaudella.

- Kulttuuripoliittinen selonteko on hyvä askel pitkäjänteisemmän kulttuuripolitiikan eteen. Toivotamme uudelle kulttuuri- ja tiedeministerille Sari Multalalle (kok.) ja kahden vuoden kuluttua tehtävässä aloittavalle Mari-Leena Talvitielle (kok.) onnea tehtäviin ja kutsumme heidät aktiiviseen vuoropuheluun kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen kentän kanssa, Annukka Vähäsöyrinki sanoo.


Lisätietoja:

Suomen Taiteilijaseuran viestintäpäällikkö Hanna Hannus, puh. 050 307 2127, hanna.hannus@artists.fi