Hanna-Leena Heiskan näyttely Turun taidemuseossa oli yksi näyttelypalkkioavustusta saaneista näyttelyistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisen näyttelypalkkiokokeilun viimeiset avustuspäätökset julkistettiin loppuvuodesta. Rahoituksen ansiosta noin kaksi kolmasosaa suomalaisista taidemuseoista maksaa taiteilijoille korvauksen näyttelyn pitämisestä. Museoita edustava Suomen museoliitto sekä visuaalisen alan järjestöt Suomen Taiteilijaseura ja Ornamo toivovat, että onnistuneen kokeilun seurauksena näyttelypalkkiomalli vakiinnutetaan. Tämä edellyttäisi lisärahoitusta museoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi loppuvuonna kolmatta kertaa museoille erityisavustuksia, joilla museot edelleen maksavat näyttelypalkkioita taiteilijoille. Avustussumma oli yhteensä 307 450 euroa. Avustuksen sai yhteensä 41 tahoa, joista 13 oli ensikertalaisia. Päätökset myönnetyistä avustuksista julkaistiin lokakuussa.

Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus museonäyttelyn eteen tehdystä työstä. Taiteilija osallistuu näyttelyn yhteydessä muun muassa näyttelyn suunnitteluun, teosten ripustukseen ja erilaisiin yleisötapahtumiin. Ennen kaikkea taiteilija tuottaa taiteellisen sisällön, jota näyttelyyn tullaan katsomaan. Näyttelypalkkion lisäksi taiteilijalle kuuluu tekijänoikeuslain 2 §:n mukainen näyttelykorvaus teosten esittämisestä yleisölle.

Kokeilun kolmannella hakukierroksella ministeriön erityisavustuksen saaneiden museoiden määrä kasvoi jälleen lähes 50 prosenttia. Rahoituksen avulla jo kaksi kolmasosaa Suomen noin 60 taidemuseokohteesta maksaa tällä hetkellä taiteilijoille näyttelypalkkioita. Esimerkiksi Kansallisgallerian museot ovat jo entuudestaan sitoutuneet maksamaan taiteilijoille korvaukset näyttelyistä.

”Kokeilu on ollut erittäin tärkeä avaus taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntöjen kehittämisessä, jossa museot ovat avainasemassa”, Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen toteaa.

Museoille myönnetyt yksittäiset avustussummat laskivat hieman viime vuoteen verrattuna. Kun 2018 myönnetty avustussumma oli tyypillisimmin 8 000 euroa, tänä vuonna avustusten mediaani oli 4 650 euroa. Avustusten suuruudet vaihtelivat 1 300 eurosta 20 600 euroon.

Mallin vakiinnuttaminen edellyttäisi valtiolta korvamerkittyä lisärahoitusta taidemuseoille, jotta näyttelypalkkioiden maksaminen ei heikennä museoiden muita resursseja. Tuettu näyttelypalkkiojärjestelmä maksaisi valtiolle noin miljoona euroa vuodessa.

”Taidenäyttelyn pitäminen on kuvataiteilijan työn ydin. Olisi sekä taiteilijoiden että taidemuseoiden etu, että näyttelypalkkioiden maksamista tuettaisiin jatkossakin”, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki sanoo.

OKM on käynnistänyt kolmivuotisesta avustuskokeilusta vaikuttavuusarvioinnin, jonka on määrä valmistua maaliskuussa 2020. Päätöksiä avustusten mahdollisesta jatkamisesta ja muista kehittämistoimenpiteistä on odotettavissa tämän jälkeen. Suomen Taiteilijaseura, Suomen museoliitto ja Ornamo toivovat, että kokeilun seurauksena näyttelypalkkiomalli vakiinnutetaan.

”On hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänut kokeilusta arvioinnin. Sen tulokset kertovat, miten näyttelypalkkiojärjestelmä palvelee parhaiten museoita ja taiteilijoita. Palkkiomallin muoto mietityttää vielä museokenttää, sillä korvausperusteita on monenlaisia. Museoliitto toivookin, että museoiden näkemykset otetaan kattavasti huomioon, jos palkkiomalli vakiintuu”, sanoo Suomen museoliiton pääsihteeri Leena Tokila.

Avustusten saajat OKM:n sivuilla