Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi 2026-2027 kolme hakijaa – lue ehdokkaiden esittelyt

SantiYago Karhu Delgado (Yago Guillermo Delgado)

Esittely:
Syntymä vuosi: 1995, Kuvataiteen AMK (kuvanveistäjä), Suomen kuvanveistäjäliitto ryn jäsen, Suomen kuvanveistäjäliitto ryn hallituksen jäsen vuosina 2022-4, asuinpaikka Joutsa.
 

1. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja on Suomessa toimivien ammattikuvataiteilijoiden keulakuva ja mielipidevaikuttaja. Missä ja millä tavoin sinä tuot esiin näkemyksiäsi kuvataiteesta sekä taide- ja taiteilijapolitiikasta?

Tavoitteena on nostaa suomalaisen taiteen arvoa, kasvattaa hintatasoa ja murtaa rakenteellinen eristyneisyys kansainvälisiltä markkinoilta. Suomalainen taide tulee olla esillä kansainvälisesti fyysisesti ja digitaalisilla alustoilla.

2. Kerro 2–3 tavoitetta, joita haluat edistää seuraavan kahden vuoden aikana seuran kulttuuripoliittisessa edunvalvontatyössä ja arvioi, kuinka realistista niiden toteutuminen on poliittisesti.

Tavoitteita:
- kansainvälisyysloikka
- digitaalinen ekosysteemi ks.kohta 4 (ei tekoälyä)
- galleria- ja näyttelytoiminnan tukien uudistaminen valtakunnallisesti:
Taidemessuille osallistumisen kokonaiskulut osallistumismaksuineen voivat nousta kymmenistä tuhansista yli satoihin tuhansiin euroihin. Osallistuminen vaatii siis paitsi taloudellisia resursseja myös pitkäjänteistä sijoittamista gallerian ja taiteilijoiden näkyvyyteen ja verkostojen luomiseen. Yhtälö ylläpitää kotimarkkinoiden eristäytyneisyyttä ja vähentää uusien liiketoimintamallien kehittämisen mahdollisuuksia.
Suomalaiset galleriat ja taiteilijat osallistuvat varsin harvoin merkittäviin kansainvälisiin taidetapahtumiin, kuten Art Baseliin, Frieze-messuille tai TEFAFiin (The European Fine Art Fair).

Perusteluja poliittisille päättäjille: Muu Suomi on jo mukana kansainvälistymisessä sekä siirtynyt digitaalisuuteen, miksi ei taide. Galleriatoiminnan uudistaminen edistää suomalaisen taiteen kansainvälistä näkyvyyttä sekä taiteilijan ansaintaa.
 

3. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajan vastuulla on myös hallinnollisia tehtäviä. Puheenjohtaja johtaa jäsenliittojen puheenjohtajista koostuvan hallituksen työtä ja vastaa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa yhdistyksen talouden seurannasta sekä toimii toiminnanjohtajan esihenkilönä (toiminnanjohtajan johtaessa toimistontyötä). Muut vastuut määritellään yhdistyslaissa ja Taiteilijaseuran säännöissä. Kerro kokemuksestasi yhdistyksen talouden ja hallinnon johtamisesta.

Toimin Art house Tapio ryn puheenjohtajana. Yhdistys pyörittää Metsägalleria Tapion yhteisö- ja ympäristötaide tapahtumia Joutsassa. Kehitystyö aloitettu vuonna 2021 ja ensimmäinen tapahtuma toteutettiin kesällä 2025.
 

4. Jos tulet valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi, millaista yhteistyötä tekisit kuvataidealan sisällä ja eri taiteenalojen välillä?

Digitaalisen Taiteilijatalo.fi edelleen kehittäminen (valtakunnallinen ja sisältää kaikki taiteenalat)
- sivuston vahva markkinointi kotimaassa ja kansainvälisesti
- reaaliaikaisen hinnan seuranta, vertaa ArtTactic/Artnet-datapalvelut)
- digitaalisen portfolion jokaiselle taiteilijalle
- yhden luukun kauppapaikan gallerioille, taiteilijoille ja taidelainaamoille
- virtuaaliset näyttelyt, 3D-tilat, VR-pohjaiset museokokemukset (kuten Kansallisgalleria)
Agendalla Taiteilijatalon fyysinen toteutus.

5. Kuluvalla hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön tuki Suomen Taiteilijaseuralle on laskenut noin kolmanneksen. Miten puheenjohtajana huolehtisit Taiteilijaseuran ydintoimintojen jatkuvuudesta rahoituksen äkillisesti laskettua?

Gallerioiden ja näyttelymahdollisuuksien laajentaminen liittojen kautta

Seuran tarjoamat palvelut lisäävät jäsenmääriä ja -maksuja. Seuralla voi olla myös komissio käytäntö myydyistä ja lainatuista teoksista jolla mahdollista paikata puuttuvaa rahoitusta. Yhteistyö galleriat *.

- perustetaan valtion, & yksityisen sektorin yhteinen *Finnish Art Export Program*, joka keskittyy:
- liittojen yhteinen kansainvälinen Teosvälitys -tapahtuma, esim Lontoo, Japani.
- taiteilijoiden ulkomaisten edustajien verkoston luominen (agentuurit, PR-toimistot).
- teoslainaamojen digitalisointi ja digitaaliset sopimukset *
- digitaalisten teosten (NFT, editioned files) markkinan avaaminen, kuratoidusti
- yritysten “taidevuokrauspaketit” *
- kotiinkuljetukset ja teosten ripustus lisäpalveluina *
- materiaali-, hankintapankki **
- jälkimarkkinoinnin luominen *
- taiteen arvonmäärityksiä ja sertifiointeja tarjoava virallinen instituutio.*
- perustetaan yksi keskitetty suomalainen nykytaiteen huutokauppatalo (kansainvälisesti profiloitu) *

*****

Teemu Mäki

Esittely:
Syntynyt 1967. Kuvataiteilija, kirjailija, ohjaaja (teatteri/ooppera/elokuva), galleristi, tutkija. Kuvataiteen tohtori (Kuvataideakatemia, 2005). Asun ja työskentelen Helsingissä ja Lapualla. Olen toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1990, poikkeuksena vuodet 2008–2013, jolloin olin Kuvataiteen proffa Aalto-yliopistossa. www.teemumaki.com 

Olen Taidemaalariliiton ja Muu ry:n jäsen. Olen ollut STS:n pj vuodesta 2018 ja olen käytettävissä vielä yhdelle, viimeiselle puheenjohtajakaudelle.

1. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja on Suomessa toimivien ammattikuvataiteilijoiden keulakuva ja mielipidevaikuttaja. Missä ja millä tavoin sinä tuot esiin näkemyksiäsi kuvataiteesta sekä taide- ja taiteilijapolitiikasta?

Olen kirjoittanut paljon taidetta ja kulttuuripolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita ja myös monet kirjoistani ovat käsitelleet taiteen tehtävää yksilölle ja yhteiskunnalle.

Laajin ja olennaisin taiteen tehtävää ja yhteiskunnallista roolia käsittelevä kirjani on:
Teemu Mäki: Taiteen tehtävä — esseitä. 

Lyhyemmät, netissä julkaistut artikkelit ja puheenvuorot saavuttavat kuitenkin isomman yleisön. Esim:
Miten vahvistaa suomalaista kuvataidetta? Taiteilija-lehti. 31.1.2024.
Tartteeks tästä maksaa, mähän vaan katson?
Lisää tekstejä täällä: https://teemumaki.com/teemumakitext.html  

Usein myös luennoin näistä aiheista tai osallistun paneelikeskusteluihin ja muihin vastaaviin, joissa taiteesta ja kulttuuripolitiikasta puhutaan. Pelkkä kirjoittaminen ei riitä kulttuuripolitiikassa(kaan). Tilanteet, joissa tapaan vaikkapa kansanedustajia, viranhaltijoita, museoväkeä, galleristeja, tutkijoita, taiteilijoita ja taideyleisöä kasvotusten, ovat tärkeä kulttuuripoliittisen vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen muoto.
 

2. Kerro 2–3 tavoitetta, joita haluat edistää seuraavan kahden vuoden aikana seuran kulttuuripoliittisessa edunvalvontatyössä ja arvioi, kuinka realistista niiden toteutuminen on poliittisesti.

1. 
Meidän on saatava paljon nykyistä enemmän toimeentuloa teostemme esittämisestä ja käytöstä. Myös apurahajärjestelmän ja taidemarkkinoiden kehittäminen on tärkeää, mutta ilmeisin epäkohta on se, että vaikka taiteilijalla olisi kuinka paljon yleisöä, hänen on vaikea saada rahaa näyttelytoiminnastaan ja teostensa muusta levityksestä.

Siksi näyttelypalkkio- ja tekijänoikeusjärjestelmää pitää kehittää ja on luotava meille myös työsuhteista työtä.

Tavoitetta tukee mm. Kulttuuripoliittinen selonteko, joka toteaa: ”Visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmää kehitetään”.

2. 
Kuvataiteen nostaminen rahoituskuopasta. Kuvataiteen osuus julkisesta taiderahoituksesta on hassun pieni, kun sitä vertaa esim. musiikin ja esittävien taiteiden osuuteen — ja kun ottaa huomioon kuinka paljon taiteilijoita ja yleisöä kussakin lajissa on.

Tavoitetta tukevat mm. nämä:
Cupore: Visuaaliset taiteet Suomessa
Opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemys tulevan hallituskauden valinnoista
 

3. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajan vastuulla on myös hallinnollisia tehtäviä. Puheenjohtaja johtaa jäsenliittojen puheenjohtajista koostuvan hallituksen työtä ja vastaa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa yhdistyksen talouden seurannasta sekä toimii toiminnanjohtajan esihenkilönä (toiminnanjohtajan johtaessa toimiston työtä). Muut vastuut määritellään yhdistyslaissa ja Taiteilijaseuran säännöissä. Kerro kokemuksestasi yhdistyksen talouden ja hallinnon johtamisesta. 

Olen ollut STS:n hallituksen pj vuodesta 2018. Olen jäävi sanomaan, miten on mennyt, mutta mielestäni hallituksessa on ollut hyvä ilmapiiri ja yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa on sujunut lähes poikkeuksetta hyvin. Kokouksissa ei ole koskaan riidelty, eikä huudettu, vaikka on puhuttu hyvin avoimesti ja erimielisyyksiäkin on ollut. Kulttuuripoliittisesti olennaisinta on ehkä se, että STS ja jäsenliitot ovat ajaneet samoja kulttuuripoliittisia tavoitteita — toisin kuin monasti aiemmin. Tämä on parantanut edunvalvontaa paljon.

Taloushallinto ja seuranta on minulle tuttua sekä STS:sta että muista järjestöistä ja säätiöistä, joiden hallituksissa olen toiminut tai toimin. Kulttuuribudjetin leikkaukset ovat vieneen kolmanneksen STS:n saamasta OKM:n tuesta, mutta toisaalta STS ja liitot ovat onnistuneet samaan aikaan jopa nostamaan liittojen Taikelta saamaa rahoitusta. Tämäkin on tehty yhteistyöllä.

Talouden johtamisessa tärkeintä on priorisointi, kustannustehokkuus ja se, että pääomaa ei syödä.
 

4. Jos tulet valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi, millaista yhteistyötä tekisit kuvataidealan sisällä ja eri taiteenalojen välillä? 

Yhteistyö Kuvaston, Framen ja Museoliiton kanssa on elintärkeää. Ilman yhteistyötä emme saavuta merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi Näyttelypalkkiojärjestelmä pystyttiin luomaan vain, koska saimme Museoliiton ja OKM:n sen puolelle.

Kirjailijaliitto ja Suomen Säveltäjät ovat liittolaisiamme, sillä heidänkin jäsenensä työskentelevät friikkuina, itsensätyöllistäjinä tai yksinyrittäjinä — eikä työpaikkoja juurikaan ole. Forum Artis on tärkeä eri alojen taiteilijoiden yhteisenä äänitorvena.

Uskon, että STS:n ja sen jäsenjärjestöjen olisi hyvä yhdistyä. Jotta kaikki taiteilijat voisivat ottaa ideaan kantaa hyvin tiedoin, pitää tutkia tarkemmin, mitä yhdistyminen voisi tarkoittaa, millainen uusi järjestö olisi. 

Jos tulos on se, ettei yhdistymistä haluta, niin yhteistyötä pitää parantaa muilla tavoin. Jos tulos on se, että osa järjestöistä haluaa yhdistyä, mutta osa ei, niin toivon jälkimmäisten jatkavan nykyisellä mallilla, eli yhteisöjäseninä.
 

5. Kuluvalla hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön tuki Suomen Taiteilijaseuralle on laskenut noin kolmanneksen. Miten puheenjohtajana huolehtisit Taiteilijaseuran ydintoimintojen jatkuvuudesta rahoituksen äkillisesti laskettua?

Toimintoja on pakko laittaa tärkeysjärjestykseen ja karsia, jos rahoitus jää aiempaa alemmalle tasolle.

Siksi STS:n taiteilijoille tarjoamaa oikeudellista neuvontaa on jouduttu tänä vuonna supistamaan. Uskon kuitenkin, että se pystytään palauttamaan aiemmalla tasolle ennen pitkää, sillä STS:n talous on vakaa ja kaikkia tulonlähteitä on mahdollista kasvattaa.

STS:llä on tänä talvena 1,2 miljoonaan euroon kasvava sijoitusomaisuus, jonka tuotot tulevat pääoman kasvun vuoksi merkittävästi kasvamaan.

STS voi myös ehdottaa jäsenjärjestöilleen, että maksaisivat STS:lle nykyistä isompaa jäsenmaksua. Nykyiset maksut ovat lähes merkityksettömän pienet kaikkien muiden paitsi Skjl:n taloudelle, joten kasvuvaraa on.

Mielestäni erinomainen tapa kohentaa sekä STS:n että sen jäsenjärjestöjen taloutta ja toimintaa, olisi järjestöjen yhdistyminen. Se synnyttäisi merkittäviä säästöjä ja antaisi mahdollisuuden yhdessä kehittää jäsenpalveluja, näyttelytoimintaa ja tärkeintä tehtäväämme: edunvalvontaa.

*****

Merja Puustinen

Esittely:
Olen espoolainen kuvataiteilija. Olen toiminut urani aikana luottamusjäsenenä mm. Valtion taideteostoimikunnassa, Taikessa, Koneen Säätiössä, VISEK:issä, Kuvataideakatemian hallituksessa ja johtokunnassa, MUU ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Olen hyvin perehtynyt OKM:n kulttuuri- ja taidepolitiikan strategioihin, taide- ja kulttuurilainsäädäntöön, sen prosesseihin ja yhdistyslakiin. Olen Kuvanveistäjäliiton ja MUU ry:n jäsen.

1. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja on Suomessa toimivien ammattikuvataiteilijoiden keulakuva ja mielipidevaikuttaja. Missä ja millä tavoin sinä tuot esiin näkemyksiäsi kuvataiteesta sekä taide- ja taiteilijapolitiikasta?

Haen korjausliikettä STS:n edunvalvontaan, joka kaipaa strategian terävöittämistä ja keinojen täsmentämistä. Kuvataiteen rahoitusasema mukaan lukien apurahat sosiaaliturva ja työllistyminen, on heikoin.

Perustuslaki turvaa vapaan taiteen harjoittamisen ja saatavuuden sivistyksellisenä oikeutena. Valtiovallan on turvattava myös kuvataiteilijoille riittävät toimeentulon edellytykset oman taiteenalansa uusiutumiseen. STS:n tulee vaatia Valtioneuvostolta ja kunnilta toimia kuvataiteen rahoitusinstrumenttien kehittämiseksi ja rahoituksen kasvattamiseksi Pohjoismaisten verrokkien tasalle. 1970-luvulla laaditut kansalliset kulttuuripolitiikan rakenteet on uudistettava. OKM:n yli 500M€/v avustuksista jaetaan 1970-luvulla tehtyjen kansallisten taidepoliittisten linjausten mukaisesti. Kuvataiteilijoiden osuus avustuksista on vain 1-2% luokkaa.

Liittojen hallituksia on osallistettava tehokkaammin edunvalvontaan ja sen suunnitteluun. STS:n puheenjohtajakaudet on rajoitettava 2-3 kauteen.

2. Kerro 2–3 tavoitetta, joita haluat edistää seuraavan kahden vuoden aikana seuran kulttuuripoliittisessa edunvalvontatyössä ja arvioi, kuinka realistista niiden toteutuminen on poliittisesti.

1) Pohjoismaisen vertailevan selvityksen teettäminen kuvataiteilijan asemasta ja rahoitus- ja työllistämismalleista. Selvitystä käytetään vipuvartena neuvotteluissa poliitikkojen ja ministeriöiden kanssa. (90%)

2) Liitot mukaan edunvalvontatyöhön (95%). Jokainen liitto laatii oman toimenpidesuunnitelman, johon kirjataan yhteiset tavoitteet esim. kuvataiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan siirtämiseksi MELA:an. Liitot vierailevat ministeriöissä, sivistysvaliokunnassa, sosiaaliministeriössä. Kuvataidekummi-toiminta.

3) Rakenteisiin vaikuttaminen (20%). Kuntien kulttuurituki tulee kohdistaa myös kuvataiteen ammattilaisille. Visuaalisten taiteiden toimiala tulee saada osaksi elinkeinopolitiikkaa yhdenvertaisesti muiden taiteen toimialojen kanssa. Museoiden on työllistettävä kuvataiteilijoita aktiivisemmin. Yhteisöjen toiminta-avustukset tulee nostaa muiden VOS-rahoituksen piirissä olevien taidelaitosten tasolle, jolloin ne voivat työllistää suoraan taiteilijoita taiteelliseen toimintaan.

3. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajan vastuulla on myös hallinnollisia tehtäviä. Puheenjohtaja johtaa jäsenliittojen puheenjohtajista koostuvan hallituksen työtä ja vastaa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa yhdistyksen talouden seurannasta sekä toimii toiminnanjohtajan esihenkilönä (toiminnanjohtajan johtaessa toimiston työtä). Muut vastuut määritellään yhdistyslaissa ja Taiteilijaseuran säännöissä. Kerro kokemuksestasi yhdistyksen talouden ja hallinnon johtamisesta. 

Yhdistyslain mukaisesti jäsenistöllä on päätösvalta. Hallituksen jäsenillä on aktiivisuus- ja huolellisuusvelvoite. 

Puheenjohtaja valmistelee toiminnanjohtajan kanssa hallituksen kokoukset, johtaa kokouksia ja toimii pöytäkirjantarkastajana. Hallituksen puheenjohtajan tulee varmistaa monipuolinen faktapohjainen tiedonsaanti hallituksen päätöksentekoa varten. Tähän kuuluu talouden ennakointi, likviditeetti, varallisuuden hoito, rahoittajien ehdot avustusten käytölle ja vuosikello, jonka mukaan valmistellaan yhdistyksen tilinpäätös, toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja kustannusarvio jäsenkokousta varten. 

Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu lisäksi yhdistyksen laskujen kuittaaminen ja toiminnan valvonta sääntöjen, lakien, toimintasuunnitelman, strategian ja hallitusten päätösten mukaisesti.

Toiminnanjohtajan esihenkilönä puheenjohtajan tehtäviin kuuluu työsopimuslain mukaiset velvoitteet ja työjohto-oikeus, työaikaraportoinnin tarkastaminen ja työntekijöiden hyvinvoinnin seuraaminen.
 

4. Jos tulet valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi, millaista yhteistyötä tekisit kuvataidealan sisällä ja eri taiteenalojen välillä? 

Yhteistyö Kuvaston kanssa käynnistettävä uudelleen.Liittojen osallistumista edunvalvonnan suunnitteluun ja toteutukseen on lisättävä. Nykyinen työnjako STS:n ja liittojen välillä ei toimi tehokkaasti.

Taiteen edistämiskeskuksen (Taide- ja kulttuurivirasto 2026) asiantuntijoilta saa lakiteknisiä neuvoja, kuinka esim. kuntien rahoitusosuutta kuvataiteelle ja prosenttitaiteeseen voisi nostaa. Yhteistyötä kaupunkien ja kuntien kulttuuritoimien kanssa julkisen taiteen lisäämiseksi kaupunkien rakennushankkeissa ja kaavoituksessa tulee kehittää siten, että kulttuuristrategiat jalkautetaan konkreettisiksi hankkeiksi. Museoliittokonsernin kanssa on aloitettava neuvottelut kuvataiteilijoiden palkkauksen mahdollistamiseksi muiden VOS-laitosten tavoin.

Kuvataiteen edunvalvonta, uusien rahoitusinstrumenttien ja lisärahoituksen vaatiminen alan kehittämiseksi tulee olla STS:n keskeinen tavoite. Lisärahoituksen vaatiminen Opetus- ja kulttuuriministeriölle hyödyttää esittäviä taiteita, ei kuvataiteita. 

5. Kuluvalla hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön tuki Suomen Taiteilijaseuralle on laskenut noin kolmanneksen. Miten puheenjohtajana huolehtisit Taiteilijaseuran ydintoimintojen jatkuvuudesta rahoituksen äkillisesti laskettua?

OKM:n yhteisörahoituksen piirissä olevien taiteenalojen toiminta-avustuksia tukia leikattiin 25-30% v. 2024-2025 osalta. Kuvataiteentalon haaksirikon jälkeen on erittäin riskialtista jatkaa yhdistymishanketta, jossa nykyiset liitot lakkautettaisiin ja liittojen henkilöstöt, tilat ja varallisuudet siirrettäisiin uuden yhteisen organisaation hallintaan. 

Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana käynnistäisin välittömästi varainhankinnan strategiatyöryhmän, joka lähtee monipuolistamaan STS:n rahoituspohjaa. STS:n näyttelytoimintaa lisätä yhteistyössä liittojen ja kuvataiteen kentän toimijoiden kanssa valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi näyttelytoiminnaksi. Lisäksi tulee hyödyntää pohjoismaisia rahoitusinstrumentteja mm. Nordic Culture Point ja Pohjoismainen kulttuuriministeriö yhteispohjoismaisen yhteistyön ja vertaisverkoston kehittämiseksi. Kansainvälisten verkostojen myötä on mahdollista hakea EU-rahoitusta.

STS:n ja Kuvaston yhteinen toimistotila tulisi laittaa kokonaan vuokralle.

*****

Puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa 8.12.2025
 

Suomen Taiteilijaseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 8.12.2025 klo 13.00 alkaen Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, Helsinki, Lisa Hagman -juhlasali. Tilaisuudessa ei ole etäosallistumismahdollisuutta.

Päivän ohjelma on ensisijaisesti suunnattu liittojen nimeämille virallisille kokousedustajille, mutta Suomen Taiteilijaseuran jäsenliittojen jäsenillä ja henkilöstöllä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa päivän tilaisuuksissa. Pyydämme kaikilta osallistujilta ennakkoilmoittautumista, kokousedustajilta ennakkoilmoittautuminen pyydetään 1.12. mennessä täällä (linkki Webropol-lomakkeeseen).


Päivän ohjelma:

10-11 Puheenjohtajavaalitentti
Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaehdokkaiksi kaudelle 2026-2027 ovat asettuneet ennalta SantiYago Karhu Delgado, Teemu Mäki ja Merja Puustinen. Puheenjohtajavaalitentissä ehdokkaita haastattelee kokousedustaja Anne Lehtelä. Puheenjohtajavaalitentissä kokousedustajilla on mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin ja esittää kysymyksiä. Puheenjohtajasta äänestetään myöhemmin vuosikokouksessa. Puheenjohtajaehdokkaaksi on mahdollista asettua myös ilman ennakkoilmoittautumista vuosikokouksessa.

11-12 Omakustanteinen lounas

12-12:45 Suomen Taiteilijaseuran hallituksen katsaus yhdentymiskeskusteluun liittyen
Suomen Taiteilijaseuran hallituksen katsaus ja kyselytunti Suomen Taiteilijaseuran ja jäsenliittojen käynnissä olevaan yhdentymiskeskusteluun liittyen.

12:45-13  Kahvitarjoilu kokousedustajille

13-16 Suomen Taiteilijaseuran vuosikokous