Keskustelu yhdentymisselvityksestä jatkuu taiteilijoita osallistaen

Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenliitot MUU ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto, Suomen Taidegraafikot, Taidemaalariliitto ja Valokuvataiteilijoiden liitto ovat käynnistäneet kartoittavan keskustelun mahdollisesta yhdentymisestä. Mikään organisaatio ei ole tässä vaiheessa sitoutunut yhdentymiseen eikä vielä ole päätösten aika, vaan tällä hetkellä ensisijaista on ryhtyä rakentamaan aktiivista vuoropuhelua järjestöjen kesken sekä taiteilijakunnan kanssa.

Keskustelun taustalla on kesäkuussa valmistunut visuaalisen alan yhteisöjen yhdentymistiekarttaselvitys. Selvityksen lähtökohtana oli kartoittaa, millaiset hallinnolliset rakenteet tukisivat kuvataideyhteisöjen tavoitteita ja toimintaa, kuten alan edunvalvontaa sekä taiteilijoille suunnattuja palveluita, parhaalla mahdollisella tavalla. 

>> Tutustu selvityshenkilö Juha Heikkalan laatimaan Tiekarttaan visuaalisen alan järjestöjen mahdolliselle yhdistymiselle (linkki)

Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että yhdistymällä kuvataidekentälle voitaisiin luoda järjestö tai järjestöjä, jotka olisivat vaikuttavampia toiminnoissaan.

- Yhdentymiskeskustelun taustalla on järjestöjemme halu edistää kuvataiteilijan ja kuvataiteen asemaa yhteiskunnassa nykyistä paremmin sekä edunvalvonnan, että taiteilijoille suunnattujen palveluiden ja näyttelytoiminnan kautta. Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenjärjestöt edustavat noin 3 200 ammattikuvataiteilijaa, ja järjestöjen piirissä on jo pitkään tunnistettu yhteistyön ja synergian mahdollisuudet. Nykyisessä rakenteessa jokainen järjestö toimii itsenäisenä juridisena toimijana omine talouksineen. Muutaman, tai jopa vain yhden hengen yhdistyksissä toiminta on haavoittuvaa. Selvityksen mukaan järjestöt voisivat yhdentymällä jakaa taloudelliset- ja henkilöresurssinsa järkevämmin, ja koota voimansa muun muassa alan edunvalvonnan sekä kehittyvien jäsenpalveluiden taakse. Uudistuvat rakenteet edistäisivät taiteilijoiden työllistymistä ja ansaintaa, kertoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.
 

Työskentely jatkuu – lokakuussa avoin keskustelutilaisuus

Suomen Taiteilijaseuran ja sen jäsenliittojen toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat sekä jäsenliittojen hallitukset ovat syksyn aikana käyneet keskusteluita selvityksen annista sekä linjanneet jatkotoimenpiteistä. Järjestöt pitävät mielekkäänä työstää ja selvittää mahdollista yhdistymistä yhdessä eteenpäin.

Syyskuussa Suomen Taiteilijaseuran ja sen jäsenliittojen toiminnanjohtajat sekä hallitusten edustajat kokoontuvat yhteiseen työpajaan. Tämän jälkeen lokakuussa järjestetään aiheesta avoin etätilaisuus kaikille kiinnostuneille kuvataiteilijoille.

Mahdollista yhdentymistä selvitetään huolellisesti, konkreettisesti ja taiteilijakuntaa osallistaen. Keskeisiä kysymyksiä ovat: minkälainen järjestörakenne ja millaiset toiminnallisuudet mahdollisella uudella yhdistyksellä voisi olla, ja minkälaisia jäsenpalveluita se voisi tarjota yksittäiselle kuvataiteilijalle. Tämän työn tueksi Suomen Taiteilijaseura kumppaneinaan MUU ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot, Taidemaalariliitto ja Valokuvataiteilijoiden liitto ovat hakeneet myös hankeavustusta vuosille 2025-2026. 
 

Yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia mahdollisesta yhdistymisestä

Miksi yhdentymiskeskustelu on käynnistetty?

Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenliitot pyrkivät edistämään kuvataiteilijan ja kuvataiteen asemaa yhteiskunnassa sekä edistää kuvataiteilijan ammatinharjoittamisen edellytyksiä, mutta järjestöt ovat pieniä ja rahoituspohjaltaan sekä henkilöstömitoitukseltaan haavoittuvia. Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenliitot ovat kuluneina vuosina tutkineet useasti yhteistyön ja yhteistoiminnallisuuden mahdollisuuksia, mutta esteenä käytännön hallinnolliselle, viestinnälliselle tms. operatiiviselle yhteistyölle on kunkin organisaation itsenäinen juridinen asema, mikä estää esimerkiksi henkilöstön tai taloudellisten resurssien jakamisen ja liikuttelun luontevalla tavalla. Lisäksi epävarmassa julkisen talouden ja kulttuurin rahoituksen tulevaisuuskuvassa pienten järjestöjen tulee varautua toimintansa turvaamiseen.


Onko yhdentymisestä jo päätetty?

Mikään järjestö ei ole tässä vaiheessa tehnyt päätöstä yhdentymisestä. Päätöstä edeltää avoin ja yhteinen työstövaihe, jonka myötä kunkin organisaatio tarpeet, toiveet ja reunaehdot hioutuvat luoden pohjan lopulliselle, jokaisen järjestön itsenäiselle päätöksenteolle. Tämän työvaiheen kesto on arviolta 1-2 vuotta.


Mitä juridinen yhdentyminen tarkoittaisi?

Juridisesti mahdollisen yhdistymisen vaihtoehtoina ovat sulautuminen yhden jo olemassa olevan organisaation alle ja muiden lakkauttaminen, tai kaikkien lakkauttaminen ja kokonaan uuden organisaation perustaminen. 


Miten mahdollinen yhdistyminen vaikuttaisi kunkin organisaation identiteettiin ja autonomiaan? 

Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenliitot ovat tällä hetkellä itsenäisiä taiteilijajärjestöjä, joilla on kullakin oma identiteettinsä, historiansa, jäsenistönsä ja tehtävänsä. Toiminnoissa on kuitenkin paljon päällekkäisyyttä, eikä esimerkiksi henkilöstö- ja hallintoresurssi ole käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Suomen Taiteilijaseura ja taiteilijaliitot ovat syntyneet vastaamaan oman aikansa tarpeisiin, jopa yli sata vuotta sitten, ja nykyistä toimintamuotoa on hyvä tarkastella kriittisesti. Mitä lajikohtaisuus tarkoittaa taiteilijalle tänä päivänä? Mitä sellaista lajiliitto tarjoaa nykyisellään, mitä yksi taiteilijajärjestö ei voisi tarjota? Lajikohtainen eritysosaaminen olisi mahdollista säilyttää myös yhden organisaation rakenteessa.


Miten taiteilijan ääni kuuluu, jos usean taiteilijaliiton sijaan olisi vain yksi järjestö ja yksi hallitus?

Taiteilijan äänen tulee ehdottomasti kuulua niin nyt kuin mahdollisessa yhdentymistilanteessakin. Suomen Taiteilijaseuran ja sen nykyisten jäsenliittojen hallitukset ja yleiskokoukset koostuvat kuvataiteilijoista. Jos liitot yhdistyisivät, hallitus ja yleiskokous koostuisivat edelleen kuvataiteilijoista. Lisäksi uusi yhdistys voisi halutessaan muodostaa erilaisia työ- tai intressiryhmiä, joissa taiteilijat pääsisivät vaikuttamaan varsinaisen toiminnan sisältökysymyksiin, kuten näyttelytoimintaan, julkiseen taiteeseen, edunvalvontaan jne.

Nykytilanteessa Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenliitot ovat taiteilijoiden järjestöjä, joissa valtaa käyttävät taiteilijat. Edustuksellisuus toteutuu organisaatiorakenteessa monilla eri tasoilla. Liittojen jäsenistöt nimittävät liittojen hallitukset. Hallitusten puheenjohtajat muodostavat Suomen Taiteilijaseuran hallituksen. Ympyrä sulkeutuu niin, että Taiteilijaseurassa lopullista valtaa käyttää jälleen taiteilijoista koostuva jäsenkokous (edustajisto). Päätökset yhdentymiskehityksestä ovat näin ollen taiteilijoiden käsissä.

Taiteilijaedustuksen tärkeästä periaatteesta on mielekästä pitää kiinni myös mahdollisessa uudessa järjestössä. Tarpeen mukaan olisi mahdollista säilyttää myös nykyinen järjestely, jossa hallitus koostuisi kuvataiteen eri lajien edustajista.


Mitä liittojen näyttelytoiminnalle tapahtuu, jos ne yhdistyvät?

Nykyisten liittojen näyttelytoiminta voi jatkua, vaikka Suomen Taiteilijaseura ja sen jäsenliitot yhdistyisivät. Yhdistyminen ei edellytä gallerioista tai teosvälitystapahtumista luopumista. 


Miten mahdollinen yhdistyminen vaikuttaisi kunkin organisaation rahoitukseen?

Julkiset rahoittajat ovat selkeästi ilmaisseet tukevansa yhdentymiskehitystä kulttuurialalla. Kunkin järjestön varallisuuden jako ja käyttö on yksi keskeisistä ratkaistavista kysymyksistä mahdollisessa yhdentymistilanteessa ja asiassa on hyvä hyödyntää ulkopuolista talouden ja juridiikan osaamista. Osana Visuaalisen alan yhdentymistiekarttahanketta asiaa on jo alustavasti selvitetty juristin toimesta. Varoja on mahdollista määritellä käytettäväksi sekä yleisiin että korvamerkittyihin tarkoituksiin.


Miten yhdistyminen vaikuttaisi toimintoihin ja sisältöihin? 

Mahdollisella uudella yhdistyksellä olisi valta määritellä toimintansa painopisteet. Toimintoja voisivat olla nykyisen kaltaisesti edunvalvonta, näyttelytoiminta, taiteen myynti, viestintä, jäsenpalvelut, kuten oikeudellinen neuvonta ja koulutukset, julkisen taiteen asiantuntijapalvelut ym. Myös uusia, ajassa eläviä palvelukokonaisuuksia ja asiantuntijuuksia olisi mahdollista lisätä.


Miten mahdollinen yhdistyminen vaikuttaisi henkilöstöön?

Työntekijöiden asema määräytyy työsopimuslain liikkeenluovutusta koskevien säännösten perusteella (Työsopimuslaki 1 luku 10 §). Käytännössä työntekijät siirtyisivät mahdollisen uuden yhdistyksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä, ns. liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Toimenkuvat määräytyisivät uuden yhdistyksen omien tarpeiden ja päätösten mukaan.


Missä tiloissa mahdollinen uusi yhdistys toimisi? 

Tila on keskeinen selvitettävä kysymys. Juridinen yhdistyminen ei välttämättä edellytä toimimista fyysisesti samoissa tiloissa. Tämä on hyvä huomata esimerkiksi liittojen näyttelytoiminnan kannalta.


Kuinka pian mahdollinen yhdistyminen tapahtuisi?

Uuden organisaation käynnistäminen olisi noin 2–5 vuoden prosessi. 


Mitkä olisivat yhdentymisen tärkeimmät hyödyt? 

Yhdentyminen synnyttäisi kuvataiteen toimialalle uuden, suuren toimijan, jonka edellytykset edistää kuvataiteilijoiden asiaa suomalaisessa yhteiskunnassa olisivat nykyistä järjestelmäämme vahvemmat. Yhdistymisen merkittävä etu olisi kuvataiteilijoiden jäsenpalveluiden ja edunvalvonnan osalta toiminnan turvaaminen ja vahvistaminen tilanteessa, jossa kunkin yksittäisen organisaation rahoituspohja on nykyisellään haavoittuva.


Lisätietoja:
Annukka Vähäsöyrinki
toiminnanjohtaja
puh. 0400 773 105
annukka.vahasoyrinki@artists.fi

(Edit 18.9.: Lisätty linkki 1.10. tilaisuuteen)