Suomen Taiteilijaseuran terveiset budjettiriihen alla: Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus on kuvataiteen alalle kestämätön. Suomen Taiteilijaseura vetoaa hallituspuolueisiin, että puoliväliriihen päätösten mukaisesti kulttuuriin ei tehdä enää lisäleikkauksia.


 

Valtiovarainministeriön elokuun alussa ilmestyneessä talousarvioesityksessä esitetään 22 miljoonan euron uutta leikkausta taiteen ja kulttuurin edistämisen momentilta (29.80.50). Hallitus kokoontuu budjettiriiheen 1.-2. syyskuuta 2025 päättämään hallituksen talousarvioesityksestä.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa esitetyt uudet leikkaukset taiteen ja kulttuurin edistämisestä kohdistuisivat korostetusti taiteen vapaan kentän toimijoihin, jotka ovat jo entuudestaan hauraammassa asemassa valtion rahoituksen suhteen.

Esitetyt leikkaukset vaikuttaisivat todennäköisesti heikentävästi kuvataiteen ammatinharjoittamiseen, suomalaisen taiteen kansainväliseen levittämiseen ja yleisön mahdollisuuksiin kokea kuvataidetta. 

Uudet kulttuurileikkaukset olisivat alalle kestämättömiä. Myös juuri valmistuvan Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteisiin pääseminen on vaikeaa ellei mahdotonta, jos samanaikaisesti tehdään uusia leikkauksia valtion kulttuuribudjettiin.

Suomen Taiteilijaseura vetoaa hallituspuolueisiin, että puoliväliriihen päätösten mukaisesti kulttuuriin ei tehdä enää lisäleikkauksia.

 

Taustaa

Taiteen ja kulttuurin edistämisen momentti (29.80.50) on erityisen tärkeää taiteen ja kulttuurin vapaan kentän elinvoiman kannalta. Vapaalla kentällä tarkoitetaan taiteen ja kulttuurin kenttää, jolla ei ole lain suoraan turvaamaa valtion rahoitusta – eli jotka eivät ole VOS-rahoituksen piirissä.

Taiteen ja kulttuurin edistämisen momentilta rahoitetaan laaja-alaisesti kuvataiteen keskeistä infrastruktuuria: muun muassa kuvataiteen yhteisöjen jo nyt aliresursoitua toimintaa, kulttuuritilojen investointiavustuksia, kulttuurivientiä sekä näyttelypalkkioavustuksia. 

Uudet kulttuurileikkaukset olisivat alalle kestämättömiä. Myös juuri valmistuvan Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteisiin pääseminen on vaikeaa ellei mahdotonta, jos samanaikaisesti tehdään uusia leikkauksia valtion kulttuuribudjettiin.

Suomen kuvataidenäyttelyissä ja -tapahtumissa tehtiin hiljattain kaikkien aikojen kävijäennätys, kun 5 miljoonan käynnin rajapyykki ylitettiin vuonna 2023. Kuvataide kiinnostaa suomalaisia, ja suomalainen kuvataide kiinnostaa maailmalla.

 
 

Mitä uudet leikkaukset taiteen ja kulttuurin edistämisestä tarkoittaisivat?

Jos taiteen ja kulttuurin edistämisen momentilta leikattaisiin lisää, se aiheuttaisi mittavia vaikeuksia taiteen ja kulttuurin keskeisille rakenteille. Monet leikkauksista uhkaisivat kohdistua kuvataiteen alaan. 

Esitetyt leikkaukset vaikuttaisivat todennäköisesti heikentävästi kuvataiteen ammatinharjoittamiseen, suomalaisen taiteen kansainväliseen levittämiseen ja yleisön mahdollisuuksiin kokea kuvataidetta.

Leikkaus uhkaa kohdistua esimerkiksi seuraaviin kohteisiin:

  • Taide- ja kulttuuriviraston jakamat harkinnanvaraiset avustukset: alueiden apurahat, taide- ja kulttuuriyhteisöjen avustukset ja kohdeapurahat. Näistä leikkaaminen olisi suoraan pois ammattimaisesta taiteen harjoittamisesta sekä yleisön mahdollisuuksista kokea taidetta ja kulttuuria.
     
  • Näyttelypalkkiot. Vuodesta 2022 valtion kulttuuribudjetissa on ollut 1M€:n määräraha, joka kanavoidaan Museoviraston kautta harkinnanvaraisena avustuksena museoille ja pienemmille näyttelytiloille palkkioiden maksamiseksi taiteilijoille näyttelyn eteen tehdystä työstä. Malli on merkittävällä tavalla edistänyt reilujen sopimus- ja korvauskäytäntöjen vakiintumista alalla ja saanut hyvää palautetta sekä taiteilijoilta että näyttelynjärjestäjiltä. Avustuksen poistuminen vaikuttaisi taidenäyttelyiden perumiseen ja näyttelytoiminnan supistumiseen sekä vaikeuttaisi merkittävästi kuvataiteilijoiden ammatillista asemaa.
     
  • Taide- ja kulttuurialan valtakunnalliset yhteisöt. Tästä rahoituksesta katetaan kuvataiteen keskeisiä palveluita, ja niiltä leikkaaminen heikentäisi kansainvälisyyden, taideviennin, teosten levityksenmahdollisuuksia sekä alan ammatillisen toiminnan rakenteita. 

 


Tästä momentista (29.80.50) leikkaamisella on jo ollut seuraavia vaikutuksia vuosina 2024–2025: 
 

  • Leikkaaminen taideyhteisöjen rahoituksesta on johtanut kansainvälisyyden heikentymiseen ja taiteilijoille tärkeiden palveluiden loppumiseen

    Valtakunnallisten taiteen ja kulttuurin alan yhteisöjen avustuksesta leikattiin tänä vuonna yli 20 %. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen rahoitus pysyi melko tasaisena vuosina 2018–2023, minkä jälkeen rahoitus on laskenut merkittävästi. Näiden yhteisöjen rahoitus on laskenut kolmanneksella vuodesta 2023 lähtien. Tämä äkillinen ja raju leikkaus on johtanut merkittäviin taiteilijoille tärkeiden palveluiden lakkaamiseen. Avustuksen saajien rahoituspohjat ovat hyvin erilaisia, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ne yhteisöt, joilla opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus on prosentuaalisesti suuri.

    Esimerkiksi Suomen Taiteilijaseuran avustusta on leikattu kolmannekselle, minkä vuoksi seura joutuu karsimaan huomattavasti kuvataiteilijoille merkittäviä ammatillisia palveluita. Frame Contemporary Art Finlandin rahoitukseen puolestaan kohdistui 195 000 euron leikkaus. Suomalaisen nykytaiteen kansainvälisiä hankkeita tukevista apurahoista leikattiin yli kolmannes, mikä tarkoittaa yli 50 tuettua hanketta vähemmän vuodessa. Lisäksi leikkauksia on jouduttu kohdistamaan ohjelmatoimintaan, kuten suunniteltuihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, taideviennin edistämiseen ja kuraattorivierailuihin.
     
     
  • Apurahoja harvemmille

    Taiteen edistämiskeskuksen leikkauksia on kohdentunut kuvataiteen alalla muun muassa yksilöille suunnattuihin taiteenalojen kohdeapurahoihin ja alueiden apurahoihin. Erityisen merkittävät leikkaukset kohdistuvat taiteenalojen kohdeapurahoihin, jossa kuvataiteen kohdeapurahoihin on tehty yli 30 prosentin leikkaus. Tämän mukaisesti laskien arviolta yli 50 kuvataiteilijaa vähemmän kuin viime vuonna saa kohdeapurahan, hakupaineen ollessa jo nyt valtava. Kuvataiteilijoillekin merkittäviin alueiden apurahoihin kohdistuu puolestaan 10 prosentin leikkaus. Lisäksi Taike on varautunut luopumaan vuoden 2025 osalta valtionpalkintojen ja alueiden taidepalkintojen jakamisesta, mikä on sekin pois taiteen tekijöiltä.

 

  • 500 000 euron leikkaus julkisesta taiteesta

    Puolen miljoonan euron avustus prosenttiperiaatteen mukaisiin taidehankintoihin poistettiin kokonaan leikkausten seurauksena. Taiteen edistämiskeskus on ilmoittanut palauttavansa avustuksen, mutta budjettileikkaukset asettaisivat tämän riskin alle. Tämä avustus on kohdistunut juuri kuvataiteen alalle laajasti eri puolille Suomea. Suomalaisten kannatus julkiselle taiteelle on vahvaa ja nousussa: 77 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä taidetta arkiympäristössään.


Myös muut kulttuurileikkaukset, esimerkiksi leikkaukset VOS-museoihin, ovat vaikuttaneet kuvataiteen toimintamahdollisuuksiin. 

  

Puolustetaan kulttuuria lisäleikkauksilta!

Puoliväliriihessään huhtikuussa 2025 Orpon hallitus kertoi, että kulttuuriin ei kohdisteta vuonna 2026 enää uusia sopeutustoimia. Valtiovarainministeriön ehdotus on täysin päinvastainen viesti. Toivomme hallituspuolueilta johdonmukaisuutta puolustaa kulttuuria lisäleikkauksilta.

Valtiovarainministeriö esittää myös kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkausta 150 miljoonalla eurolla. Kuntien merkittävimmät tehtävät liittyvät nykyisin koulutukseen ja sivistystoimeen, joten on suuri riski, että tämäkin leikkausesitys johtaisi kulttuurin saavutettavuuden sekä taiteen ammattimaisen harjoittamisen edellytysten heikentymiseen. 

Suomen Taiteilijaseura on koonnut verkkosivuilleen tietopaketin kulttuurileikkausten vaikutuksista kuvataiteen alaan (linkki, julkaistu huhtikuussa 2025).


Lisätietoja:

Annukka Vähäsöyrinki
toiminnanjohtaja
puh. 0400 773 105
annukka.vahasoyrinki@artists.fi