Kuvataideyhdistysten ja yritysten edustajat kohtasivat Taidekeskus Mältinrannassa 10.3.2026. Suomen Taiteilijaseuran Uudet mesenaatit -verkostoitumisaamiaisella keskusteltiin kuvataiteen vaikutuksista työyhteisön hyvinvointiin ja johtamiskulttuuriin.
Keskiössä yritysten kulttuurinen vastuu
Miten taide voi vahvistaa yrityksen brändiä, tukea työhyvinvointia ja toimia osana vastuullista ja merkityksellistä liiketoimintaa? Suomen Taiteilijaseuran Uudet mesenaatit -hanke on vuoden verran paneutunut näihin kysymyksiin, kuvataiteen yrityskumppanuuksien mahdollisuuksiin sekä yritysyhteistyön mallien kehittämiseen kuvataiteen järjestökentällä.
Taidekeskus Mältinrannassa yhdessä Tampereen Taiteilijaseuran ja Tampereen kauppakamarin kanssa järjestetyn verkostoitumisaamiaisen alustuksissa nostettiin esille näkökulmia kulttuurisesta vastuusta. Kulttuurinen vastuu on yritysvastuun osa-alue, jossa kulttuurin ja taiteen positiiviset vaikutukset yritystoimintaan, yhteiskuntaan ja yhteisöihin tunnistetaan. Verkostoitumisaamiaisen alustuksissa korostui erityisesti taiteen rooli hyvinvoinnin rakentajana sekä strategisen ajattelun kehittäjänä.
Taide hyvinvoinnin kulmakivenä
Kiillon hallituksen varapuheenjohtaja Eeva Solja-Wulff (KTT) painotti alustuksessaan, että taide ei ole Kiillossa niinkään brändityökalu, vaan itsessään arvokas yhteisöllisyyden lähde. Taide antaa tilaa ajattelulle, hyvinvoinnille ja merkitykselle.
Vuonna 1919 perustetulla perheyrityksellä on pitkät perinteet ja visio, joka ulottuu vuoteen 2080. Puheenvuorossaan Solja-Wulff totesi, että tämä pitkä aikahorisontti ohjaa yhteistyöhön, jolla ei tarvitse olla aina hetkessä mitattavaa tavoitetta tai välitöntä hyötyä. Kiillossa panostetaan pitkäjänteisiin, yhteiselle arvopohjalle rakentuvaa kumppanuutta kertaluontoisten hankkeiden sijaan. Kiilto on pitkän historiansa aikana tukenut suomalaisia nuoria taiteilijoita, osallistunut julkisen taiteen hankkeisiin, ja tuonut taidetta työyhteisöön. Yhteistyöhankkeiden kautta Kiillossa on pyritty mahdollistamaan taiteilijuutta ja tuomaan samalla taidetta kiiltolaisten ja lähiyhteisön nautittavaksi.
Alustuksessa korostui taide perusinhimillisenä tarpeena. Solja-Wulff muistutti, että taiteen tulee saada elää ilman ennalta määriteltyä tavoitetta. Taiteella on paikka yrityksen arjessa hyvinvoinnin perustana, joka luo yhteyksiä ihmisten välille sekä edellytyksiä monimutkaisten ilmiöiden tarkastelulle ja ongelmanratkaisulle.
Hyvä johtaja investoi ajatteluun
Tilaisuuden toisessa alustuksessa taide näyttäytyi väylänä ratkaista ongelmia ja ymmärtää muutosta. Tampereen kauppakamarin yhteyspäällikkö Akira Ropo pohti puheenvuorossaan, miten yrityksissä puhutaan paljon taloudellisesta, sosiaalisesta, tai osaamisen pääomasta, mutta ajattelun pääoma jää tässä keskustelussa jalkoihin. Yritysjohtajien, kasvun ja uudistumisen kysymysten parissa työskentelevä Ropo korosti alustuksessaan taiteen potentiaalia kasvattaa yrityksissä korvaamatonta ajattelun pääomaa. Taiteen äärellä näkökulmat laajentuvat, esteettinen herkkyys kasvaa, ja kyky havainnoida ja nähdä vaihtoehtoja kehittyy.
Yritykset kilpailevat nyt muuttuvien teknologioiden ja markkinoiden keskellä huomiosta, osaajista ja luottamuksesta. Muutoksen keskellä ihmisten johtaminen rakentuu kuitenkin samoille tutuille peruspilareille, ja ihmiset tarvitsevat elämäänsä merkityksellisyyttä. Ropon alustuksessa tuli esille, kuinka taide voi olla yrityksille vahvimmillaan strateginen valinta ja merkittävä investointi ajatteluun. Taidetta tukeva yritys herättää luottamusta, ja näkyvä kulttuurisen pääoman arvostus houkuttelee yrityksiin myös osaajia.
Käytännön ratkaisuja yrityksille taidelainaamosta
Taidekumppanuuden monet mahdollisuudet avautuivat kulttuurista vastuullisuutta konkretisoivissa alustuksissa. Mältinrannassa toimiva Tampereen Taidelainaamo tarjosi hyvän tilan jatkaa keskustelua taiteen ja yritysten kumppanuusmahdollisuuksista. Toiminnanjohtaja Heli Innala ja taidelainaamokoordinaattori Senni Uusikartano esittelivät konkreettista taideyhteistyön muotoa: taidelainaamoa, jonka yrityksille suunnattuja palveluita kehitetään osana Uudet mesenaatit -hankkeen kumppanuuspilotteja. Hankkeen kumppanuuspilottien tarkoituksena on luoda yhteistyömalleja, jotka tukevat taiteilijoita, vahvistavat yritysten vastuullisuutta ja tuovat taiteen osaksi työelämää. Suomen Taiteilijaseuran ja Tampereen Taidelainaamon kumppanuuspilotissa testataan Taidetta toimistoon -palvelua, joka tuo vaihtuvan taidenäyttelyn yrityksen tiloihin.
Keskustelut jatkuvat tapahtumissa Helsingissä ja Vaasassa
Keskustelut kulttuurisesti vastuullisesta yhteisestä tulevaisuudesta jatkuvat Uudet mesenaatit -hankkeen tapahtumissa, joita järjestetään vuoden 2026 aikana Helsingissä ja Vaasassa. Kumppanuuspiloteissa kehitetään mahdollisuuksia testata taideyhteistyötä yrityksissä. Hankkeeseen voi tutustua lähemmin täällä.
Ajankohtaista tietoa hankkeesta ja tulevista tapahtumista saa tietoa liittymällä hankkeen postituslistalle.
Artikkelin kuvat: Tomi Höyssä, Tampereen Taiteilijaseura. Kuvien taustalla näkyvät teokset ovat Eeva Honkasen näyttelystä Humus (taking over) ja Tampereen Taidelainaamon valikoimista.