Kuvataiteilijajärjestöjen mahdollinen yhdentyminen – missä mennään?

Tilannekatsaus 

Pohdinta kuvataiteilijajärjestöjen mahdollisesta yhdentymisestä on herättänyt tänä syksynä paljon keskustelua. On hienoa, että kuvataiteilijajärjestöjen tulevaisuus kiinnostaa. Se kertoo, että järjestöt ovat tärkeitä jäsenilleen.

Päätöstä yhdentymisestä ei ole tehty, eikä sen aika ole vielä. Tänä vuonna laadittiin yhdentymistä kartoittava selvitys, jonka tulokset osoittivat, että yhdentyminen olisi toteutettavissa ja toisi synergiaetuja.

Suomen Taiteilijaseuran hallitukselle on ollut tärkeää käydä keskustelua avoimesti: vaikka vielä ei ole tiedossa, millainen vaihtoehto nykytilalle olisi, olemme halunneet kuulla laajasti kuvataiteilijakentän ääntä esimerkiksi avoimia tilaisuuksia järjestämällä. Lokakuussa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen osallistui yli sata henkilöä, ja liitot ovat lisäksi kuulleet jäsenistöään kyselyillä ja omissa tapaamisissaan.

Keskusteluissa on noussut esiin sekä innostusta että huolia. Huolina on nähty muun muassa yhdentymisprosessin vaativuus talouden, tilojen ja henkilöstöresurssien kannalta, liittojen omaleimaisuuden säilyminen sekä näyttelymahdollisuuksien turvaaminen. Mahdollisuuksina on tunnistettu ainakin kuvataiteen äänen vahvistuminen yhteiskunnassa, lakipalveluiden paraneminen ja kustannusten jakaminen.

Ensi vuonna alkaa työ konkreettisen mallin rakentamiseksi vaihtoehdoksi nykytilalle. Työtä tehdään yhdessä jäsenistön, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Lopullisen päätöksen siitä, yhdentyykö järjestö vai ei, tekee kukin järjestö itse, ja vasta huolellisen valmisteluvaiheen jälkeen. Päätösvaltaa järjestöissä käyttävät kuvataiteilijat.

Keskustelua on käyty paikoin kärkkäästi. Kritiikki ja eriävät mielipiteet kuuluvat järjestödemokratiaan, mutta Suomen Taiteilijaseuran hallitus ei hyväksy asiatonta käytöstä tai virheellisen tiedon levittämistä.

 Peräänkuulutamme kunnioittavaa vuoropuhelua ja turvallista keskusteluympäristöä. 

 Suomen Taiteilijaseura kannustaa taiteilijoita suoraan, avoimeen dialogiin vastuuhenkilöiden kanssa. Yhteystiedot löytyvät tämän viestin lopusta. Taiteilijaseuran henkilökunta tai hallitus eivät valitettavasti pysty osallistumaan kaikkiin sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin ajankäytöllisistä sekä tiedon avoimuuteen liittyvistä syistä. Asiaa koskeva ajantasainen tieto löytyy saavutettavasti ja keskitetysti Suomen Taiteilijaseuran viestintäkanavista.

Jos kohtaat tietoa, jonka todenmukaisuudesta olet epävarma, voit olla yhteydessä Suomen Taiteilijaseuran henkilökuntaan tai hallituksen jäseniin. Seuran tilaisuuksissa noudatetaan Turvallisen kokoustilan periaatteita (linkki)

Suomen Taiteilijaseuran hallitus 

Teemu Mäki (teemu.maki@artists.fi)

Siiri Haarla, Taidemaalariliitto (siiri.haarla@painters.fi)

Minka Heino, MUU ry (board@muu.fi)

Iina Heiskanen, Suomen Taidegraafikot (iina.heiskanen@taidegraafikot.fi)

Katri Krohn Lassila, Valokuvataiteilijoiden liitto (pj@hippolyte.fi)

Ville Mäkikoskela, Suomen Kuvanveistäjäliitto (ville.makikoskela@sculptors.fi)

Jenni Turunen, Suomen kuvataidejärjestöjen liitto (jenni.turunen@skjl.fi)

***
 

Seuraavat askeleet

Keskustelu jatkuu joulutauon jälkeen:

• Tervetuloa avoimille aamukahveille (etänä, linkki Zoomiin): 29.1., 12.3., 23.4. ja 28.5. klo 9–10. Aamukahvit tarjoavat yhteisen keskustelualustan kaikille kiinnostuneille.Avaamme palautelaatikon, jonne osallistujat voivat halutessaan jättää ennakkoon anonyymisti keskustelunaiheita, joita toivovat tulevissa tapaamisissa käsiteltävän (linkki palautelaatikkoon, Webropol-kysely).
   
• Avoin etätilaisuus: Kuvataiteilijajärjestöjen mahdollinen yhdentyminen: rahoitusnäkymät ja tapausesimerkit 21.1.2026 klo 9–11. Tilaisuudessa kuullaan julkisten ja säätiörahoittajien näkemyksiä kuvatai1dejärjestöjen tulevaisuudesta ja yhdentymiskeskustelusta, sekä esimerkkejä muiden järjestöjen yhdentymisprosesseista. Lisätietoa julkaistaan seuran kanavissa pian.
   
• Organisaatiomallin suunnittelu: Vuonna 2026 käynnistyy työ konkreettisen organisaatiomallin suunnittelemiseksi. Taiteilijaseura on hakenut rahoitusta tähän työhön, jotta vaihtoehtoa nykytilalle voitaisiin rakentaa huolella. Järjestörakenteen uudistamisen taustalla on tavoite turvata ja vahvistaa kuvataiteilijoiden palveluita, alan edunvalvontaa ja toiminnan rahoitusta.
   
• Kerro ajatuksiasi mahdollisesta yhdentymisestä palautelaatikkoon (linkki Webropol-kyselyyn). Mielipiteesi on arvokas!
  
   

***
 

7 kysymystä ja vastausta kuvataiteilijajärjestöjen mahdollisesta yhdentymisestä

1. Onko yhdentymisestä jo päätetty ja kuka siitä päättää?

Yhdentymisestä ei ole tehty päätöstä. Työ konkreettisen organisaatiomallin suunnittelemiseksi alkaa vuonna 2026, ja päätökset tehdään vasta sen jälkeen, ei siis vielä lähiaikoina. Kukin järjestö päättää asiasta itsenäisesti jäsenistönsä kannan pohjalta vuosikokouksissa. Mallia työstetään huolella, asiantuntijoita hyödyntäen ja kenttää osallistaen. Vaihtoehtona on myös jatkaa nykyisellään.

2. Onko yhdentymisessä kyse Taiteilijaseuran vallan tai rahoituksen kasvattamisesta?

Ei. Suomen Taiteilijaseuran ja sen jäsenliittojen tavoitteena on edistää kuvataiteilijoiden työskentelyedellytyksiä, toimeentulomahdollisuuksia ja yhteiskunnallista arvostusta. Jos uusi organisaatio perustettaisiin, tämä perustehtävä säilyisi samana. Mahdollisen uuden organisaation hallinto, rahoituksen ja varallisuuden kohdentaminen ja toiminnan sisällöt olisivat taiteilijoiden päätettävissä. 

Uusi organisaatio ei tarkoittaisi automaattisesti kasvavaa julkista rahoitusta, mutta on realistista odottaa, että toiminnan vaikuttavuus lisääntyisi nykyisiä resursseja, esimerkiksi henkilöstöresursseja, paremmin hyödyntämällä. Uusi organisaatiomuoto voisi mahdollistaa myös uudenlaisia varainhankinnan lähteitä.

3. Mitä varoja yhdentymishankkeeseen on käytetty?

Visuaalisen alan tiekarttaselvityksen hankekumppanit AV-arkki, Frame, Kuvataiteen talo ry ja Suomen Taiteilijaseura hakivat ja saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä 40 000 e kehittämisavustusta, joka oli tarkoitettu alan kehittämishankkeisiin. Selvitys päättyi kesällä 2025 raportin julkaisuun. 

Lisäksi Suomen Taiteilijaseura ja jäsenliitot hakivat yhdessä Alfred Kordelinin säätiöltä syksyllä 2025 apurahaa konkreettisen uuden organisaatiomallin työstämiseen, joka voisi aloittaa toimintansa vuonna 2028. Hakemuksessa ilmaistiin, että mikään järjestö ei hakuvaiheessa ole sitoutunut yhdentymiseen. Avustusta ei myönnetty. 

Suomen Taiteilijaseura on jatkanut rahoituksen hakemista uuden organisaatiomallin suunnitteluun. Rahoittajien näkemyksiä yhdentymiskeskusteluun kuullaan avoimessa tilaisuudessa 21.1.2026.

 

4. Mitä tapahtuu liittojen näyttelytoiminnalle?

Näyttelytoiminta on ensiarvoisen tärkeä osa liittojen toimintaa, eikä yhdentyminen vaaranna sitä. Yhdentyminen ei edellytä gallerioista tai teosvälityksestä luopumista, ja tiekarttaselvityksessä näyttelytoiminta nähdään keskeisenä jatkossakin. Päätökset myös näyttelytoiminnasta tekee taiteilijakunta.

5. Miksi yhdentyä, kun Kuvataiteen talo -hanke ei ole onnistunut?

Kuvataiteen talo on ollut oma erillinen hankkeensa, jossa tavoitteena on ollut löytää yhteinen tila kuvataiteen alan erillisille organisaatioille. Kuvataiteen talo -hankkeessa ei tavoiteltu hallinnollista yhdentymistä. Taiteilijaseura hallinnoi hanketta sen alkuvaiheessa vuosina 2019-2020 mutta Kuvataiteen talo ry:n perustamisen jälkeen seuran rooli, kuten liittojenkin, on ollut jäsenenä ilman hallinnollista vastuuta. Molempien aloitteiden taustalla on halu vahvistaa alan yhteistyötä ja synergiaa, mutta lopputuloksena tavoitellaan eri asioita.

6. Voiko yhdentyminen toteutua, jos kaikki liitot eivät ole mukana?

Kyllä. Uusi organisaatio voi muodostua osasta nykyisiä järjestöjä tai ottaa mukaan uusia toimijoita. Prosessin aikana tarkastellaan myös jäsenyyden muotoja, kuten henkilö- ja yhteisöjäseniä. Tavoitteena on rakentaa malli, joka palvelee mahdollisimman hyvin kuvataiteilijoita ja jäseniä.
 

7. Miksi edunvalvontaa pitäisi vahvistaa yhdentymisen avulla?

Suomen Taiteilijaseura vastaa nykyisin kuvataiteilijoiden yhteisestä edunvalvonnasta, kun taas jäsenliittojen toiminnan keskiössä ovat näyttelytoiminta ja taiteilijoille suunnatut palvelut. Selvityksessä on tunnistettu tarve kehittää molempia yhdentymisen keinoin. 

Viime vuodet ovat olleet kulttuurialalle haastavia rahoitusleikkausten vuoksi, mutta Taiteilijaseura on silti tehnyt aktiivista edunvalvontaa. Kuluneen vuoden aikana seura on vaikuttanut mm. Taide- ja kulttuuriviraston uudistukseen, jossa varmistettiin vertaisarvioinnin säilyminen apurahalaissa, kuntavaaleihin sekä kulttuuripoliittiseen selontekoon, johon saatiin kirjaus kuvataiteilijoiden palkkio- ja korvauskäytäntöjen parantamisesta.

Seura on onnistunut suojelemaan näyttelypalkkiomallia leikkauksia ja pitänyt esillä yhteisöjen rahoitustarvetta. Jäsenliittojen rahoitus onkin toistaiseksi säilynyt. Lisäksi seura on vaikuttanut budjettineuvotteluissa, tavannut eduskunnan sivistysvaliokuntaa ja antanut lausuntoja taiteilijan työhön ja toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä.

Kuvataiteen asema kulttuuripolitiikassa on edelleen heikko ja edunvalvontaresurssit pienet. Yhdentyminen voisi vahvistaa tätä työtä merkittävästi.