Uusi Taide- ja kulttuurivirasto - mikä muuttuu ja miten vaikutimme?

Eduskunnan sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. 

Suomen Taiteilijaseura on seurannut uudistusta tiiviisti ja lausunut siitä jokaisessa valmistelun vaiheessa. Uudistus on erityisen olennainen kuvataiteen kannalta, sillä valtion taiteilija-apurahat ovat valtion olennainen tapa tukea kuvataiteen ammattimaista harjoittamista. Kuvataiteilijat eivät saa VOS-rahoituksen piiristä juurikaan toimeentuloa. 

Toukokuussa Taiteilijaseuran viestintäpäällikkö Hanna Hannus oli eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana. Helsingin Sanomat haastatteli helmikuussa seuran puheenjohtaja Teemu Mäkeä uudistuksesta.

 
Mikä muuttuu?

Laissa linjataan uuden Taide- ja kulttuuriviraston perustamisesta. Uusi Taide- ja kulttuurivirasto on määrä perustaa vuoden 2026 alusta. Tähän kokonaan uuteen virastoon yhdistyvät nykyiset Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Kavi). Jatkossa siis esimerkiksi valtion taiteilija-apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä haetaan Taide- ja kulttuurivirastosta vuodesta 2026 alkaen.

Samalla valtion taiteilija-apurahojen jakotapaa muutetaan merkittävästi: kaikki nykyiset taidetoimikunnat lakkaavat olemasta, ja tilalle perustetaan laaja asiantuntiapooli, josta koottavat arviointipaneelit arvioivat apurahahakemuksia. Paneelien arvioinnin perusteella päätökset valtion taiteilija-apurahoista sekä taidepalkinnoista tekee uusi taide- ja kulttuurineuvosto, jossa on puheenjohtajan lisäksi 8–12 jäsentä. 

Taiteilijaseura ei lausunnoissaan ole vastustanut virastojen yhdistämistä: suurempi virastoyksikkö voi parhaimmillaan olla kulttuurin kentällä vaikuttavampi toimija. Suomen Taiteilijaseura on kuitenkin kautta linjan korostanut vertaisarvioinnin merkitystä uudessa järjestelmässä ja ehdottanut aktiivisesti tarvittavia muutoksia lakiluonnokseen.
 

Mikä säilyy? Vertaisarviointi, ja se on merkittävä asia

Suomen Taiteilijaseura on tyytyväinen, että lakiluonnoksen kuulemisessa taide- ja kulttuurialan toimijoiden runsas lausuntopalaute otettiin huomioon, ja apuraha- ja taidepalkintopäätöksissä vertaisarviointi on säilymässä lakiin kirjattuna Taiteilijaseuran ehdotuksen mukaisesti. 

Tämä on erittäin tärkeä asia, sillä vertaisarviointi on keskeinen osa taiteen autonomiaa eli itsemääräämisoikeutta. Lisäksi lain perustelutekstiin on lisätty maininta taiteen autonomian turvaamisesta ja keinoista, millä siihen päästään. 

Sivistysvaliokunnan hyväksymän mietinnön lakitekstissä todetaan, että taide- ja kulttuurineuvostoa asetettaessa tullaan kuulemaan taiteen ja kulttuurin kannalta keskeisiä tahoja eli käytännössä muun muassa taiteilijajärjestöjä. Lisäksi hallituksen esityksen perustelujen mukaan tulee varmistaa, että taide- ja kulttuurineuvostossa on riittävä taiteen ja taiteilijan työskentelyyn liittyvä vertaisuuteen perustuva asiantuntemus. Nämä tukevat vertaisarvioinnin toteutumista.

Lausunnossamme sivistysvaliokunnalle toimme esiin myös tarpeen määritellä tarkemmin taiteilijajäsenten määrä taide- ja kulttuurineuvostossa, mutta tämän osalta valiokunta totesi, että "saadun selvityksen mukaan keskeisten järjestöjen ehdotuksilla tulee olemaan keskeinen merkitys asiatuntijapankkia koottaessa."
 

Valiokunta: taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistäminen jatkossakin osa viraston toimintaa

Uudessa laissa Taiteen edistämiskeskuksen lakisääteiset tehtävät muuttuvat jonkin verran. Niissä säilyvät jatkossakin taiteilijoille tärkeät taiteen ja kulttuurin sekä niiden asemaa ja merkityksen edistäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä edellytysten luominen taiteen tekemiselle ja taiteilijoiden työskentelylle.

Esitimme lausunnossamme sivistysvaliokunnalle, että Taide- ja kulttuuriviraston lakisääteisissä tehtävissä tulisi säilyttää taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistäminen, mikä on nykyisin osa Taiteen edistämiskeskuksen lakisääteisiä tehtäviä. 

Sivistysvaliokunta ei tehnyt tätä lisäystä, mutta totesi mietinnössään valiokunnan kannan olevan, että taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistäminen kuuluu jatkossakin osaksi tehtäviä:

"Virastorakenteen uudistuksella ei siten muuteta nykyisten virastojen tehtäviä. Ehdotettu sääntely virastojen tehtävistä ei ole kaikilta osin yhtä yksityiskohtaista kuin se on nyt voimassa olevassa lainsäädännössä, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lainsäädännössä erikseen mainitsemattomia tehtäviä voitaisi ja tarvitsisi enää hoitaa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi Taide- ja kulttuuriviraston taiteen ja kulttuurin kansainvälinen edistäminen ja osallistuminen taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen. Vaikka näitä tehtäviä ei nykyisestä poiketen mainita nimenomaisesti ehdotetussa lainsäädännössä, niitä hoidetaan jatkossakin osana Taide- ja kulttuuriviraston toimintaa."


*

Uusi laki tulee vielä eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi perjantaina 13.6. ja maanantaina 16.6.2025, mutta hyvin todennäköisesti mietintö hyväksytään sellaisenaan.

*

Teksti: Hanna Hannus